Jossain kohtaa työuraa meille usein kirkastuu se, mitä uraltaan ja elämältään haluaa. Ei välttämättä juuri tehtävänkuvauksen tai roolin perusteella, vaan sen perusteella, millainen esihenkilö työssä odottaa. Minkälaisen esimerkin hän muille antaa? Miten hän toimii silloin, kun asiat sujuvat, ja erityisesti silloin, kun homma ei mene nappiin?

Lumon investointiyksikön johtaja Olli Turunen on yksi niistä esihenkilöistä, joita kyllä etsitään, mutta harvoin löydetään. Hänellä on selkeä näkemys siitä, mitä hyvä johtaminen käytännössä tarkoittaa ja minkälaista vastuuta hän kantaa varmistaakseen omille alaisilleen sekä mielekästä työtä että onnistumisen iloa.

Tämän vuoden (2026) alussa Lumolla käynnistettiin kulttuuridialogimatka koko henkilöstön voimin, jossa Turunen oli myös aktiivisesti mukana. Lumolaisten tavoitteena on saavuttaa kulttuuri, jossa Ollin tapa johtaa sekä tiimiään että yksikkönsä tulosta ei ole yksittäinen poikkeus, vaan toistuva tapa toimia.

Työ, jonka vaikutus näkyy oikeissa kodeissa

Kun Turunen aloitti Lumolla vuonna 2019, yhtiön nimi oli vielä Kojamo. Hänen alusta asti johtamansa investointiyksikkö vastaa vuokrakohteiden eli kerrostalojen ostoista ja myynneistä, korjausinvestoinneista, vuokrahinnoittelusta sekä toimitilojen vuokrauksesta.

Käytännössä hän on tiiminsä kanssa jatkuvasti kosketuksissa siihen, mistä koko Lumon liiketoiminta kumpuaa: 43 000 vuokrakotiin ja satoihin toimitiloihin, joissa ihmiset elävät ja toteuttavat arkeaan ja unelmiaan.

Häneltä kysyttäessä, mikä työssä oikeasti merkitsee, vastaus ei ole neliöt eikä tuotot.

”Minulla on tosi hyvä pomo, loistava tiimi ja tiimissä vähän vaihtuvuutta”, Olli sanoo. ”Viimeksi perehdytin uuden ihmisen vuonna 2020. Tiimini kasvaa syksyllä yhdellä ja pääsen pitkästä aikaa taas perehdyttämään. Se kertoo jotain siitä, millainen tiimini on: sitoutunut ja viihtyy työssään.”

Ollin johtamistavalla on todennäköisesti ollut vaikutusta hänen tiiminsä pieneen vaihtuvuuteen.

Turunen kuvaa oman esihenkilönsä, Ville Raition, johtamistyylissä olevan paljon sellaista, jota hän pitää tärkeänä myös omassa johtamistyylissään.

”Rauhallisuus, loogisuus, kuunteleminen ja muiden näkemyksille tilan antaminen ovat tärkeitä ominaisuuksia. Pidän itseäni myös empaattisena. ”Haluan olla sellainen esihenkilö, jonka luona voi käydä myös silloin, kun asia ei ole mukava”, Olli kertoo.

”Haluan, että työ sopii tekijälleen. Jos jokin puristaa kenkää, pyrimme yhdessä järjestelemään töitä uudelleen niin, että pääpaino tulee kunkin mielekkääksi kokemista tehtävistä”, hän jatkaa.

Tässä on johtamisen ydin, jota Lumo hakee kaikilta esihenkilöiltään: ei pelkkää tulosten seurantaa, vaan ihmisten näkemistä. Ei tehtävien jakamista, vaan työn sovittamista tekijälleen.

Kyse ei ole pehmeys vastaan kovuus -asettelusta, vaan siitä, että mahdollistettu ihminen tekee parempaa työtä. Ja tämä taas näkyy viime kädessä siinä, millainen kokemus Lumo-kodin asukkaalla tai toimitilan vuokranneella pienyrittäjällä meistä on.

Paras asiakaskokemus syntyy henkilöstön käsissä, mielissä ja sydämissä. Ja se edellyttää, että esihenkilö pitää huolta siitä, mitä käsissä, mielissä ja sydämissä tapahtuu.

Onnistumisen edellytykset, eli se taulu seinällä

Turusen huoneen seinällä on käsin A4:lle piirretty kuva. Siinä tiivistyy hänen johtamisfilosofiansa. Sen hän käy läpi jokaisen tiimiläisensä kanssa. Eikä vain kerran, vaan tarpeen mukaan. Näin hän tekee sekä omasta johtamisestaan että odotuksistaan näkyviä ja yhteisvastuullisia.

Hän kuvaa onnistumisen edellytyksiä näin:

Ytimessä on mielekäs työ. Kaiken ei tarvitse olla mielekästä, mutta pääpainon pitää olla siinä, että työ sopii tekijälleen. Jos se ei sovi, esihenkilön on tehtävä jotain asialle. Huono fiilis ei korjaannu itsestään.

Työn mielekkyys vaikuttaa suoraan hyvään ilmapiiriin. Sekin on esihenkilön vastuulla, mutta ei yksin hänen käsissään. Jokaisen tiimiläisen kontribuutio siihen on sekä odotettu että välttämätön.

Hyvää ilmapiiriä seuraavat keskinäinen luottamus ja avoimuus. Olli kertoo olevansa suorastaan surkea mikromanageeraaja. Tarkoituksella. Hän luottaa tiiminsä kykyihin ja osaamiseen ja toimii heille avoimuuden mallina. Asioista pitää pystyä puhumaan myös silloin, kun ne eivät ole mukavia, sillä kehittyminen edellyttää, että uskalletaan.

Jolloin edellisten seurauksena syntyy tarvittavaa uskallusta ja heittäytymistä.

Jos puntti tutisee pelokkaassa ilmapiirissä, kukaan ei uskalla ylittää rajojaan.

Tämä on Turusen malli.

Mutta se on myös Lumon tavoite esihenkilötyössä laajemmin: ei kontrollia, vaan mahdollistamista. Ei valmiiden vastausten tarjoamista, vaan tilaa sille, että ihmiset kokeilevat ja löytävät itse, myös silloin, kun mokaaminen on todennäköisempää kuin oikean vastauksen löytäminen.

Katri Viippolasta, lumolaisista, Lumon brändistä ja yhtiön vastuullisuudesta vastaavasta johtajasta, Turunen sanoo suoraan: ”Katri johtaa rakkaudella! Jämäkkyys, lämpö ja empatia kumpuavat hänestä, ja se näkyy nykyään Lumon ilmapiirissä. Olen antanut hänelle palautteen siitä suoraan.”

Palautteen antaminen ylöspäin ei ole itsestäänselvyys. Se vaatii luottamusta ja avoimuutta, eli juuri sitä, mitä Turunen itse odottaa omalta tiimiltään. Hän elää sitä, mitä pyytää.

Kulttuuri syntyy aina. Joko tarkoituksella tai vahingossa.

Alkuvuodesta 2026 Lumolla käynnistyi jotain, mitä ei ollut aiemmin tehty talossa: koko henkilöstö kutsuttiin yhteiselle kulttuurityömatkalle. Dialogipolku eteni vaiheittain kyselystä työpajoihin ja Lumo-päiviin.

Tavoitteena ei ollut tuottaa uusia arvoja johtoryhmän hyväksyttäväksi, vaan katsoa peiliin yhdessä ja päättää, mitä halutaan pitää ja mitä rakentaa uudelleen varmistaaksemme parhaan mahdollisen asiakaskokemuksen ja työssä onnistumisen.

Turunen oli mukana useammassa vaiheessa, sillä hänet oli kutsuttu ydintiimiin edustamaan esihenkilötyötä. Hän kertoo odottaneensa ravistelua, jotain uutta, mutta myös vanhan kertausta — sellaista cocktailia. Mitä hän sai?

“Tiedon löytyminen nousi esiin, kuten odottaa saattoi.” Siitä syntyi henkilöstön kesken jopa oma slogan: ”Kuka sitä tietoa pihtaa?”

Mutta yksi teema yllätti hänet. Nimittäin toisten kohtaaminen, tai oikeammin sen puuttuminen.

”Pajoissa nousi esiin, että jotkut eivät tervehdi käytävillä tai hississä. Sitä ihmettelin. Ja kiitos-sanaa käytetään liian vähän”, hän kertoo.

Pieneltä kuulostavia havaintoja, joissa piilee isompi kysymys: jos emme osaa kohdata toisiamme, miten kohtaamme asukkaan?

Lumon strategia rakentuu asiakaskeskeisyyden varaan. Jokainen lumolainen, toimenkuvasta riippumatta, vaikuttaa siihen, millainen asiakkaan kokemus on. Ei vain asiakasrajapinnassa, vaan jokaisessa sisäisessä prosessissa, päätöksessä ja kohtaamisessa.

Toinen lause pajoista jäi Turuselle mieleen eri tavalla. Eräs 20 vuotta yrityksessä työskennellyt henkilö sanoi, että tämä on ensimmäinen kerta, kun tällaista järjestetään. Lauseessa ei ollut katkeruutta. Siinä oli yllättynyttä iloa.

Se kertoo kahta asiaa yhtä aikaa: miten paljon näillä keskusteluilla on merkitystä ja miten kauan niitä on odotettu.

Älkää tuoko johtoryhmään mitään bisnes- tai HR-jargonia. Olkaa rohkeita, ampukaa yli täysillä.

Turunen muistelee sitä, miten vasta vähän aikaa talossa ollut Viippola ohjeisti kulttuurityön ydintiimiä ennen pajoja: ”Älkää tuoko johtoryhmään mitään bisnes- tai HR-jargonia. Olkaa rohkeita, ampukaa yli täysillä.” Tapa, jolla johto lähestyi kulttuurityötä, yllätti Turusen positiivisesti.

”Ajattelin, että tehdään joka firmaan sopivaa korporaatiojargonia. Mutta lopputulos on paljon puhuttelevampi. Saatiin mieleenpainuvia sloganeita, jotka ovat oikeasti meidän.”

Toimistolla käymiselle pitäisi olla vetovoimainen peruste, ei pelkkä kalenterin pakko. Siitä syntyi sanonta: ”Tule vähintään kahdesti.”

Ei ohjeistus, vaan kutsu, joka painuu varmasti mieleen.

Tämä kertoo jotain siitä, millaiseen kulttuuriin Lumo tähtää. Kulttuuria ei julisteta ylhäältä alas. Sitä rakennetaan yhdessä luottaen siihen, että parhaat oivallukset ja näkemykset tulevat sieltä, missä työ ja asiakaskohtaamiset oikeasti tapahtuvat.

Lumon johtaja Katri Viippola on sanonut tämän suoraan: kulttuuri syntyy aina, joko tietoisesti rakentamalla tai vahingossa. Hyvät kulttuurit ovat tietoisen kehittämisen tulosta. Tämä on Lumon valinta: tehdä tämä tietoisesti, yhdessä ja rehellisesti.

Talo, jossa esihenkilö näyttää suunnan

Kulttuurimuutos ei silti tarkoita, että kaikki on avointa, tai että kaikkeen voi vaikuttaa. Viippola on kirkastanut tätä esihenkilöille: on asioita, joihin osallistetaan, ja asioita, joissa työnantaja määrittelee suunnan. Esihenkilön tehtävä on osata erottaa nämä ja viestiä molemmista selkeästi.

”Esihenkilöinä saatamme olla omassa ajattelussamme liian pitkällä suhteessa johdettaviimme”, Viippola on todennut. Siksi esihenkilöitä on valmennettu muutosjohtamisessa: missä kohtaa pitää malttaa pysähtyä, miten muutoksen keskellä viestitään ja miten muutosta voi tarinallistaa ja visualisoida ihmisille, joille se ei vielä ole selkeää.

Turunen tunnistaa tämän omasta arjestaan. Johtaminen ei ole vain tavoitteiden asettamista ja seuraamista. Se on läsnäoloa epävarmuuden keskellä. Se on kykyä sietää, että kaikki ei ole heti selvää, ja silti pitää suunta kirkkaana.

Kehityskohteita ei piiloteta. Virheistä ei rangaista.

Hänen tiimissään se näkyy siinä, miten asioista puhutaan. Kehityskohteita ei piiloteta. Virheistä ei rangaista. Ja kun joku ehdottaa jotain uutta, kuten sitä, että toimistolla käymiselle pitäisi olla oikea syy, se otetaan tosissaan.

Tämä on se kulttuuri, jota Lumo rakentaa.

Ei lupaus täydellisestä, valmiista paikasta, vaan lupaus siitä, että asioita rakennetaan yhdessä, avoimesti ja luottamuksellisen ilmapiirin keskellä.

Dynaamisin ja osaavin henkilöstö ei synny kuormittamalla

Yhtenä Lumon strategisena tavoitteena on varmistaa vuokra-asuntomarkkinan osaavin ja dynaamisin henkilöstö. Se on kunnianhimoinen tavoite, mutta mahdollinen, kun arki on rakennettu sen tueksi.

Väsynyt ja ylikuormittunut ihminen ei pysty lunastamaan asiakaslupausta, johtamislupausta, eikä kollegiaalista lupausta. Kohdattu, mahdollistettu ja energinen ihminen pystyy.

Tämän vuoksi Lumo aikoo jatkossa panostaa moderneihin työnteon tapoihin sekä aivoystävälliseen viestintään, kanavapolitiikkaan ja tarvittaessa myös digisiivoukseen.

Ei siksi, että nämä kuulostavat hauskoilta, vaan siksi, että ne vaikuttavat suoraan sekä työntekijän että asiakkaan kokemuksen laatuun.

Esihenkilön tehtävä on pitää huolta siitä, että hänen tiiminsä pystyy tekemään parhaansa päivästä toiseen, ei vain silloin, kun projekti on käynnissä tai tulos mitataan.

Syksyllä 2026 Lumon pääkonttorin tilat uudistuvat. Edessä siintävästä toimitilamuutoksesta Turunen on rehellinen.

”Toimitilamuutokseen kohdistuu paljon huolia ja odotuksia. Päätöksiä ei ole vielä tehty, joten kysymyksiä on enemmän kuin vastauksia. Tämä on juuri se kohta, jossa esihenkilönä roolini korostuu: pitää pystyä sietämään epävarmuutta ja silti luomaan tiimiläisille turvallisuuden tunnetta.”

Pahin skenaario on hyvin konkreettinen: toimistotilat muuttuvat avotiloiksi. Niistä tulee hälinää, jolloin ihmiset jäävät kotiin. Tämän johdosta yhteistyö vaikeutuu, vaikka sen pitäisi helpottua. Mutta toimitilamuutos on myös mahdollisuus punnita alulle saatu kulttuurityö. Vaikka fyysiset seinät vaihtaisivat paikkaa, mentaaliset siilot muuttuvat vain, jos ihmiset haluavat kohdata toisiaan.

Turunen katsoo syksyyn 2027 ja visioi, miltä Lumolla silloin näyttää.

”Yhteistyö on sujuvaa silloin, kun se ei vaadi erityistä ponnistusta. Haluaisin nähdä, että tiimien välinen yhteistyö sujuu, ei siksi, että niin on sovittu, vaan siksi, että niin on tapana.”

Ole rohkelikko, kokeile.

Tämä sanonta ei saanut alkuaan johtoryhmässä. Se syntyi, kun lumolaiset koottiin yhteen ja kysyttiin rehellisesti: millaisessa kulttuurissa haluamme jatkossa työskennellä?

Nyt se on kirjoitettu Lumon yhteisiin toimintatapoihin ja odottaa, että kaikki lumolaiset, johto ja esihenkilöt esimerkkeinä, alkavat elää tätä omissa tiimeissään ja työnsä arjessa. Silloinkin, kun se puntti meinaa lähteä tutisemaan.

Olli Turunen on yksi näistä johtajista, joille esimerkkinä toimiminen on erityisen tärkeä vastuu. Hän on johtaja, joka on piirtänyt johtamislupauksensa ja odotuksensa käsin seinätauluksi muistuttamaan itseään siitä, mistä loppujen lopuksi johtamistyössä on kyse. Hän on esihenkilö, joka käy kuvan jokaisen tiimiläisensä kanssa läpi, koska johtamisen pitää olla näkyvää ja jaettua.

Turunen on myös lumolainen, joka antaa mielellään palautetta kaikkiin suuntiin, myös ylöspäin. Koska kiitos ei ole kirosana ja avoimuus on osa sopimusta, ei mikään korulause.

Hän on samalla esimerkki siitä, mitä Lumo tarkoittaa, kun se puhuu esihenkilötyöstä. Ei esihenkilönä, joka hallinnoi ja kontrolloi, vaan esihenkilönä, joka kuulee, kohtaa ja mahdollistaa. Ei esihenkilönä, joka tietää vastaukset, vaan esihenkilönä, joka luo tilan, jossa muut uskaltavat löytää vastaukset.

Odotusarvo oli, että kulttuurityöstä tulee hyvä. Mutta tuli parempi.

Tämä kertoo jotain siitä, mitä tapahtuu, kun esihenkilöt ovat muun henkilöstön kanssa tasavertaisina muutosta rakentamassa ja sovitun muutoksen soihtua esimerkkeinä kantamassa. Kun ei tehdä HR-jargonia, vaan laitetaan Viippolan rohkaisemina niin sanotusti ”skin in the game”. Kun luotetaan siihen, että ihmiset ovat kyllä valmiita muutokseen, kun he saavat siihen vaikuttaa alusta alkaen.

Lumo ei ole valmis, eikä haluakaan olla. Maailma ympärillämme käy jatkuvaa muutosta. Siksi myös Lumon kulttuurin rakentamisen täytyy olla elävä ja eteenpäin menevä matka, ei vain yhden kevään mittainen projekti.

Siinä tarvitaan esihenkilöitä, jotka uskaltavat näyttää esimerkkiä, etenkin silloin, kun se vaatii heiltäkin astumista omalle epämukavuusalueelleen.

”Ole rohkelikko, kokeile.”

Paras asiakaskokemus syntyy henkilöstön käsissä, mielissä ja sydämissä. Ja se syntyy vain, jos esihenkilö uskaltaa ensin.

Näin määrittelimme yhdessä Lumon kuusi tekemisen tapaa.

Kuvittele Teams-kokous, jossa sinulla on kamera päällä, mutta katsot kasvottomia mustavalkoisia laatikoita, joissa on kuvaton ’munapää’. Et tiedä, kuunteleeko kukaan. Et näe, reagoiko kukaan.

Näistä profiilikuvan virkaa tehneistä ’munapäistä’ oli muodostunut työyhteisöömme kasvava ärsytyspesäke, ja se signaloi meille jotain suurempaa: Miten meillä on tapana tehdä töitä täällä? Mikä meillä on ok ja mikä ei?

Miten toivottu yhteisöllisyys voi kasvaa, jos olemme kaiken aikaa etätöissä, emmekä avaa kameroitamme etäpalaverienkaan aikana?

Kulttuuri ei synny itsestään, eikä varsinkaan johdon pöydällä

Kun Katri Viippola aloitti Lumolla johtajana lokakuussa 2025, hän sai toimeksiannon, joka monessa organisaatiossa jää tekemättä: kehitä työkulttuuria vahvemmaksi.

Ei kampanjana, ei julisteen muodossa, ei yksittäisen valmennuksen siivellä. Oikeana, elävänä prosessina.

Aiemmin vielä Kojamona tunnettu yhtiö oli keskittynyt vahvasti bisneksen tavoitteisiin ja mittareihin. Pitkään tämä olikin ollut toimiva malli, mutta sitten maailma ympärillä päätti heittää kerralla useamman kärrynpyörän.

Katri ymmärsi nopeasti, että Lumon kulttuurityöllä ja bisneksen menestyksellä on suora yhteys.

Helposti paras koti -lupaus lunastetaan joka päivä kaikkien lumolaisten toimesta.

Työn alkaessa hänen kaksi lähtökohtaansa olivat selvät: luota prosessiin ja osallista jokainen lumolainen. Muutos oli jo ilmassa muutenkin.

Samaan aikaan työkulttuurityön käynnistymisen kanssa valmisteltiin brändiuudistusta, jonka lopputuloksena Kojamo-nimestä luovuttiin. Yhtiön nimi on nyt Lumo Kodit Oyj.

Lumolla ei ole aiemmin tehty yhtä mittavaa ponnistusta työkulttuurin kehittämiseksi, mutta tässä taitekohdassa henkilöstö viesti vahvasti, että sille on tarvetta.

Katrin mielestä työkulttuuria pitää johtaa ja kehittää samalla tavalla kuin muutakin liiketoimintaa.

”Asiakaskokemus, työntekijäkokemus ja tavoitteet ovat Lumon strategian ytimen tärkein kolmikko. Tavoitellut tekemisen tavat luovat turvallisuutta, joka vie kohti brändilupauksen lunastamista, josta puolestaan syntyy tulos”, Katri toteaa.

Lumon brändilupaus on ”Helposti paras koti”. Tätä lupausta lunastetaan joka päivä kaikkien lumolaisten toimesta. Siksi työn tekemisen tavoilla ja brändillä on suora kytkös. Yhtä ei voi lunastaa ilman toista.

Irrotellaan. Kakista se ulos.

Työn tekemisen tavat eivät syntyneet johdon pöydällä. Kulttuurin kehittämisen ja työn tekemisen tapojen tunnistamisen matkalle muodostettiin lumolaisista koostuva ydintyöryhmä.

Yksi Lumon myyntineuvottelijoista, Laura Piri, oli saanut kutsun ydintyöryhmään.

”Mietittiin, minkälaiset toimintatavat työyhteisössä ärsyttävät, mutta lähdimme selkeästi turhan varovaisesti liikkeelle”, Laura muistelee nauraen.

Tuli käsky irrrotella, ja rajusti.

”Mandaatti kaiken ulos kakistamiseen tuli Katrilta”, Laura kertoo. ”Ilman sitä näin rohkeita askelia ei todennäköisesti olisi otettu.”

Kevään aikana kaikki lumolaiset osallistuivat työkulttuurityöpajoihin, joissa keskusteltiin siitä, mikä Lumon kulttuurissa jo toimii ja mitä taas olisi tärkeää kehittää. Työpajoja luotsasi lumolaisista asiantuntijoista koostunut kapteenien ryhmä.

Yhteisten työpajojen jälkeen koottiin vielä erillinen ydinryhmä, jonka tehtävänä oli tiivistää työpajoissa syntyneestä aineistosta innostavat Lumon työn tekemisen tavat.

Lumon kuusi työn tekemisen tapaa

Työn tekemisen tavoissa ei ole kyse jargonista tai tavoitelistauksesta. Ne ovat kuusi vastausta kysymykseen: miten meillä oikeasti toimitaan? Jokainen niistä kumpuaa todellisesta lumolaisesta arjesta.

1. Tule vähintään kahdesti, viidestäkään ei rangaista

Tämä ei ole läsnäolopakko. Se on kollegoiden kutsu sinulle.

”Tämä lähti siitä, että me, sun työkaverit, haluamme nähdä sua ja tarvitsemme sua, jotta yhteistyömme paranee”, Laura sanoittaa.

Katri visioi, miltä työyhteisössä voisi näyttää, kun tämä tapa on täysin jalkautettu: ”Näen kahvitilan, jossa useat ihmisryhmät keskustelevat keskenään. Tunnelma on energinen, välitön ja iloinen.”

Läsnäolo ei ole kontrollia. Se on yhdessä syntyvää energiaa, jota ei synny yksin kotona.

2. Älä vain ilmesty, osallistu

Laura sanoo suoraan: ”Meillä on tapa kutsua palavereihin osallistujia laajalla kädellä. Huomasin miettiväni, nimenomaan myyntineuvottelijana, jonka palkka on osin sidottu tulokseen, kannattaako minun käyttää aikaani kaikkiin näihin palavereihin? Onko osallistuminen minulle hyödyllisempää kuin myyntitulosten saavuttaminen? Ja onko minun osallistumiseni muille arvokasta ajankäyttöä?”

Laura on vahvasti sitä mieltä, että kyse on oman ajankäytön vastuusta ja siitä, että jokainen kohtaaminen on valinta, ei velvollisuus, joka suoritetaan kamera suljettuna.

Katri näkee tässä myös jotain laajempaa: aktiivisuus on oman työmarkkina-arvon rakentamista.

”Valmistautuminen kokouksiin kasvattaa asiantuntijakyvykkyyttä ja oman arjen vastuun kantamista. Et vain ajaudu muiden valmistelemiin kokouksiin, vaan jaat valmistautuneena omat näkemyksesi ja kokemuksesi yhteiseen hyvään.”

3. Mitä tuhmuuksia puuhaat, kun kamerasi on kiinni?

Laura antaa tämän työn tekemisen tavan syntymisestä konkreettisen esimerkin: ”Olet vaikka Asumisen organisaation infokahveilla. Sinne tulee asiakaskokemuksesta joku puhumaan, valmistautuneena ja omaa aikaansa meille antamaan. Ja kaikilla on kamerat kiinni!”

Ei kovin yhteisöllistä, eikä puhujaa arvostavaa.

Myös Katrilla on asiasta vahva mielipide: ”Jatkossakin töitä tehdään sekä etänä että läsnä, mutta aina kasvotusten.”

Tämä ei ole valvontaa vaan kollegoiden kunnioittamista.

4. Ole rohkelikko, kokeile!

Tämä on Lauran henkilökohtainen suosikki kuudesta tavasta.

”Jos megatrendejä miettii, maailma muuttuu koko ajan. Meidän on pakko uskaltaa ja pakko poistua mukavuusalueelta.”

Kyse ei ole rohkeudesta sanan juhlallisessa merkityksessä, vaan siitä, että mokaaminen sallitaan.

”Todetaan vain, että tulipahan kokeiltua. Kun mokaamme, ilolla opimme.”

Katri näkee rohkean kokeilemisen seurauksena jotain isoa: ”Tästä tulee uusia innovaatioita, joita toimialalla ei ole ehkä aiemmin nähty.”

5. Kuka sitä tietoa pihtaa?

Laura tiivistää ytimekkäästi: ”Läpinäkyvyys lisää luottamusta. Halutaan jakaa tietoa, oppeja ja näkökulmia omaan työhön. Opitaan toisten avulla, kasvatetaan ymmärrystä.”

Kun tieto löytyy helposti oikeasta paikasta, kenenkään ei tarvitse tehdä tuplatyötä.

Katri myöntää, että tiedon jakamiseen liittyy infrastruktuuria, joka on vielä kehittymässä.

Mutta suunta on selvä. Hän näkee tulevaisuudessa ”briljantin tiedostoarkkitehtuurin, jota meidän Data- ja teknologia -toimintomme ylpeydellä kehittää.” Tieto ei ole valtaa, vaan yhteinen voimavara.

6. Kiitos ei ole kirosana, se on voimasana!

”Annetaan palautetta, mutta otetaan sitä myös vastaan”, Laura kuvailee. ”Uskalletaan kiittää. Luodaan suoran keskustelun kulttuuria, mutta puhutaan kunnioittavasti. Ei kyräillä, ei olla osa ongelmaa. Nostetaan kissa pöydälle, myös se vaikea. Asiat saavat riidellä, eivät ihmiset.”

Katri nauraa leveästi ja toteaa sitten: ”Kiitoksella on niin käsittämätön vaikutus! Usein pitkäkestoinenkin.”

Kiittäminen on tapa, joka ei maksa mitään, mutta sen positiivinen vaikutus on korvaamaton. Sekä antajalle että vastaanottajalle.

Yhdessä syntyvistä tavoista tulee meidän tapoja

Laura kertoo, että ydintyöryhmän heittäytyminen yllätti iloisesti: ”Saatiin samalla vietyä työkulttuurin viestiä muun työyhteisön joukkoon, että vaikka asioita käsitellään huumorin kautta, tästä ollaan silti tosissaan.”

”Samat teemat toistuivat, vaikka ihmiset työskentelevät eri rooleissa eri puolilla Suomea. Ja on aina yhtä sydämeen käyvää nähdä tapaamisen ilo ihmisten kasvoilla”, Katri kertoo Dialogiksi nimetystä kulttuurin kehittämisen ja työn tekemisen tapojen määrittämisen matkasta.

Yksi kevään liikuttavimmista hetkistä oli, kun joku sanoi olleensa 20 vuotta talossa ja kokevansa tällaisen yhteen tulemisen ensimmäistä kertaa.

”Tuo palaute kertoi, miten kova nälkä tällaiselle työkulttuurin kehittämiselle on ollut. Maaperä oli otollinen. Heittäytymistä tapahtui herkemmin. Syntyi välittömästi iloa ja janoa osallistua”, Katri kuvailee.

Kaikki saivat osallistua.

Ennen kuin kuusi työn tekemisen tapaa vietiin johtoryhmän agendalle, kaikki lumolaiset olivat osallistuneet kyselyihin ja työpajoihin.

Laura tiivistää: ”Kaikki saivat osallistua, ja siksi koen voimakkaasti, että nämä tavat ovat meidän toiveemme, jotka johtoryhmä on hyväksynyt ja ne ovat kaikkia lumolaisia varten.”

Nämä kuusi Lumon työn tekemisen tapaa edustavat yhteistä tahtilajiamme sille, miten meillä tehdään jatkossa töitä.

Riippumatta siitä, oletko myyntineuvottelija, palvelumanageri, data-analyytikko tai markkinoinnin asiantuntija. Nämä muodostavat nyt yhteisen tahtilajimme. Rytmi voi olla vähän erilainen tehtävästä ja roolista riippuen, mutta tällä tahdilla meillä mennään jatkossa.

Työkoti, jossa tekeminen tuntuu merkitykselliseltä

Lumolla toukokuussa 2025 aloittanut Laura löysi Lumon työnantajan roolissa juuri oikeaan aikaan. Lumo oli hänelle yhtiönä tuttu, sillä hän oli asunut Lumo-kodissa aiemmin.

Viime keväänä hänen Lumon myyntitiimissä työskentelevä kaverinsa, Milla Repo, hehkutti Lumon tekemistä. Kun hän sitten tapasi ensimmäiset kollegansa, tunne oli selvä: hän oli löytänyt työkodin. Nyt hän on itse osa sitä matkaa, jossa lumolaiset yhdessä tekevät Lumosta yhteisön, johon tullaan, koska halutaan, ei siksi, että on pakko.

Työ Lumolla kytkeytyy Lauran mielessä myös johonkin suurempaan.

On sairaan makea juttu olla täällä töissä.

”Asuminen on yhteiskunnallisesti merkittävä asia. Eri-ikäisten ja eri elämäntilanteissa olevien ihmisten arki paranee oikeasti, kun teemme työmme hyvin.”

Tätä isompaa kuvaa tukee myös syksyllä 2026 käynnistyvä työympäristöuudistus, joka kattaa sekä fyysisen, sosiaalisen että digitaalisen työympäristön.

Työympäristö ja toimitilat uudistetaan niin, että ne mahdollistavat kaiken sen, mistä työn tekemisen tavat puhuvat: sekä kohtaamisia että työrauhaa, kun sitä tarvitaan. Vapautta valita, miten toimistolla työskentelee.

Laura tiivistää oman toiveensa: ”Myyntineuvottelijana olen paljon kentällä. Kun tulen toimistolle, toivon fiilistä, että kuulun porukkaan ja että minua on odotettu.”

Tämä ei ole valmis. Eikä sen pidäkään olla.

Työkulttuuridialogin matka jatkuu: kohtaamisia lisätään. Syksyn henkilöstötutkimus saa jo kertoa meille, miltä lumolaisista tuntuu tähän mennessä tehty matka.

Katri muotoilee muutoksen ytimen armollisesti: ”Riippumatta siitä, kauanko teemme työtä yhdessä tässä työyhteisössä, tehdään siitä hyvää.”

Syyskuussa odottaakin jo seuraava koko henkilöstön Lumo-päivä Helsingissä.

”Asiaa päivällä, illalla juhlat”, Katri tiivistää.

Siitä muuttuko mikään oikeasti, Laura toteaa: ”Mitä sinä itse teet näiden asioiden eteen? Miten sinä itse toimit?”

Lumon kuusi työn tekemisen tapaa eivät ole johdon henkilöstölle antamia lupauksia, vaan jokaisen lumolaisen toinen toisilleen päivittäin antamia ja lunastamia lupauksia.

Parvekkeiden turvallisuuteen liittyvä keskustelu on lisääntynyt Suomessa sen jälkeen, kun onnettomuustutkintakeskus (Otkes) antoi toukokuussa varoituksen kuitusementtilevyjen käytöstä parvekkeiden kaiderakenteina. Onnettomuustutkintakeskuksen lujuustestien mukaan sementtikuituinen levy ei ole sopiva putoamissuojaksi tai estämään putoamista.

Lumo Kodit käynnisti parvekkeiden turvallisuusselvitykset viipymättä ja on arvioinut tarpeelliset jatkotoimet turvallisen käytön takaamiseksi. Lumo on toteuttanut rakenteita koskevat kohdekohtaiset kartoitukset ja arvioinut tarpeelliset jatkotoimet tai korjausratkaisut turvallisen käytön takaamiseksi.

Selvitystoimien jälkeen Lumo Kodit on päättänyt asettaa riskirakenteeksi tunnistetut parvekkeet käyttökieltoon ja käynnistänyt kohdekohtaisen suunnittelun parvekkeiden rakennuslupaehtoisten korjausten osalta. Päätös koskee 28 kiinteistöä ja 1125 parveketta. Päätös on tehty varotoimenpiteenä asukasturvallisuuden varmistamiseksi. Jos asunnon parveke asetetaan käyttökieltoon, saavat asunnon vuokralaiset alennusta siltä ajalta, kun asunnon parveke ei ole käytettävissä. Lumolla on kaikkiaan noin 43 000 vuokrakotia ympäri Suomen.

Turvallisuus on Lumolle tärkeä asia ja noudatamme aina viranomaisten ohjeita ja määräyksiä. Lumon asuntojen parvekkeet ovat normaalikäytössä vaarattomia.

Lumo Kotien asukkaita pyydetään ilmoittaman parvekevaurioista tai muusta poikkeavasta viipymättä asiakaspalveluumme joko My Lumo -palvelun Yhteydenotto-osion kautta tai soittamalla numeroon 020 508 5000 (pvm/mpm), ma–pe klo 10–15.

Lisätietoja:

Ville Raitio, liiketoimintajohtaja, Sijoittaminen, puh. +358 20 5083 012
Toni Kankare, yksikönjohtaja, Rakennuttaminen, puh. +358 20 5083 184

Kun ulkolämpötila nousee hellelukemiin, on asukkaiden hyvä aktivoitua kodin viilentämiseksi.

Kun vuorokauden keskilämpötila ulkona nousee 13–15 asteeseen, lämmitys suljetaan kaikissa Lumo-taloissa automaattisesti. Asukkaiden ei tarvitse huolehtia siitä, onko kodin patterit tai kuivien tilojen lattialämmitys päällä vai ei.

”Asukkaat hallinnoivat kuitenkin itse märkätilojen lattialämmitystä eikä tätä kannata sulkea kokonaan, sillä kevyt lattialämmitys varmistaa kylpyhuoneen lattian kuivumisen ja ehkäisee kosteusvaurioita” Lumo Kotien Asukkaat ja palvelu -yksikön johtaja Ville Kilpi tarkentaa.

Kilpi kertoo, mitä asukkaiden kannattaa tehdä oman kodin viilentämiseksi.

1. Estä suora auringonpaiste

Kesäinen auringonpaiste piristää pitkän talven jälkeen, ja mieli tekisi antaa virkistävän valon virrata vapaasti huoneistoon. Kodin lämpötilaa ajatellen verhot ja sälekaihtimet kannattaa kuitenkin pitää suljettuna päiväsaikaan, kun aurinko porottaa suoraan kotia kohti. 

”Auringonpaiste lämmittää asuntoa pattereiden tapaan. Suora auringonpaiste voi nostaa sisälämpötilaa useamman asteen verran”, Kilpi toteaa.

Tavalliset sälekaihtimet ja verhot estävät aurinkoa lämmittämästä kotia jonkin verran. Verhoissakin on eroa.

”On olemassa myös lämpöä eristäviä pimennysverhoja, jotka ovat todella tehokkaita”, Kilpi vinkkaa.

2. Tuuleta tehokkaasti

Tuuletus on suositeltavaa vain silloin, kun ulkolämpötila on sisälämpötilaa viileämpi. Myöhään illalla, aikaisin aamusta tai yöaikaan on usein paras hetki tuulettaa. 

”Lähtökohtaisesti tehotuuletus varjopuolelta asuntoa ja läpiveto on paras tapa toimia. Samalla on hyvä muistaa, ettei rappukäytävään vievää kodin ovea sovi pitää tuuletusta varten auki”, Kilpi toteaa. 

15 minuutin tuuletus riittää. Ikkunoita tai parvekkeen ovea ei kannata pitää auki tämän pidempään.

”Ikkunat kannattaa sulkea aina kotoa lähtiessä. Näin katu- ja siitepölyt, hyönteiset ja sadevesi pysyvät kodin ulkopuolella, kuten kaiken kodin ulkopuolisen kuuluukin”, Kilpi tuumaa.

Parvekkeen kautta tuulettaessa kannattaa avata myös kaikki mahdolliset parvekelasit. Muutoin asunto lämpenee hetkessä saunan tavoin. Lasitettu parveke voi kuumentaa asunnon jopa 40–60 asteeseen.

Ilmanvirtausta asunnossa voi tehostaa myös tuulettimilla ja lämpöä säädellä viilennyslaitteilla, mutta niiden käytössä kannattaa noudattaa varovaisuutta.

”Viilennyslaitteiden kondenssivesi kertyy säiliöön, joka pitää tyhjentää tasaisin väliajoin. Laitetta ei myöskään saa jättää valvomatta päälle, sillä pahimmassa tapauksessa lopputuloksena on vesivahinko. Sähkölaitteita ei muutoinkaan sovi jättää vartioimatta”, Kilpi muistuttaa.

3. Vältä lämmittämästä lisää

Lämpöä tuottavien sähkölaitteiden, kuten uunin, saunan, kuivausrummun tai jopa silitysraudan käyttöä kannattaa välttää hellepäivinä, tai ainakin päiväsaikaan.

Myös kosteus tekee lämpimästä sisäilmasta helposti tukalamman. 

”Pitkät lämpimät suihkut eivät ole suositeltavia eikä pyykkejä kannata kuivattaa asunnossa, mikäli vaihtoehtona on kuivatus kuivaushuoneessa tai parvekkeella auringonpaisteessa”, Kilpi toteaa.

4. Siistimällä ilma virtaa

Huolehdi kotisi ilmanvaihdon toimivuudesta. Pidä tulo- ja poistoilmaventtiilit puhtaana, sillä pölyttynyt venttiili heikentää ilmavirtaa. Kostealla rätillä pyyhkiminen riittää. 

”Jos on epäselvää, ovatko venttiilit puhtaat, kannattaa kysyä isännöitsijältä tai huollosta apua. Lumo-kodissa tämä onnistuu ketterästi My Lumo -palvelun kautta”, Kilpi vinkkaa.

5. Viilennä kehoa

Kehoa voi viilentää monin eri tavoin. Kylmällä juomalla nesteyttäminen pitkin päivää ja pikainen kylmä suihku ennen nukkumaanmenoa viilentävät tehokkaasti. 

”Lakanat voi myös laittaa hetkeksi pakkaseen ennen nukkumaanmenoa”, Kilpi vinkkaa.

Mikäli yllä mainitut keinot eivät auta ja koet, että asunnossa on tukalat oltavat, ota yhteyttä talosi huoltoon.

 

Lisätietoja: Ville Kilpi, johtaja, Asukkaat ja palvelu, Lumo Kodit Oyj, puh. 020 508 3407, ville.kilpi@lumo.fi

 

Lumo Kodit Oyj on Suomen suurin asuntosijoitusyhtiö ja kaupunkiasumisen rohkea uudistaja. Kotimme sijaitsevat suurimmissa kasvukeskuksissa hyvien kulkuyhteyksien ja monipuolisten palveluiden äärellä. Panostamme kestäviin, moderneihin ja digitaalisiin ratkaisuihin, jotka tekevät vuokra-asumisen arjesta sujuvaa ja joustavaa. Luomme parempaa kaupunkiasumista tarjoamalla parhaan asiakaskokemuksen. Lumo – helposti paras koti.
 
Lumo Kodit Oyj:n osake on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n päälistalla. Lisätietoja: https://yritys.lumo.fi

Lumon sijoittajauutiskirje julkaistaan pääsääntöisesti osavuosikatsausten ja niitä seuraavien roadshow-kiertueiden jälkeen ennen hiljaisen jakson alkua. Uutiskirjeen tarkoituksena on käydä läpi sijoittajan kannalta ajankohtaisia asioita ja teemoja, joita Lumoon sijoituskohteena liittyy. Kirjeessä ei anneta uutta, julkaisematonta tietoa. Uutiskirje on saatavilla Lumon sijoittajasivuilla, ja se on myös mahdollista tilata omaan sähköpostiin.

Q1 2026

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2026 julkistettiin 6.5.2026.

Julkaisut, videotallenne tulostiedotustilaisuudesta sekä siitä tehty transkripti ovat saatavissa Lumon sijoittajasivuilla.

Roadshowt ja sijoittajatapaamiset

Tapasimme sijoittajia touko-kesäkuussa seminaareissa ja sijoittajapuheluissa. Toukokuussa osallistuimme Van Lanschot Kempenin European Real Estate -seminaariin Amsterdamissa. Lisäksi meillä oli useita velkasijoittajapuheluita uuden 300 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskun yhteydessä.

Asuntoportfolion hankinta Varmalta on herättänyt paljon kysymyksiä koskien niin kohteiden vuokrausastetta, kuntoa ja investointitarpeita kuin portfolion tuottotasoa ja sen integroimista vuokrausprosesseihimme. Olemme tuoneet esiin omien prosessiemme tehokkuuden, kun viime vuonna onnistuimme parantamaan vuokrausastetta merkittävästi omien toimenpiteidemme ansiosta. Vuokrausasteen kehitystä tukivat tuolloin muun muassa sisäisten toimintamallien kehittäminen, resurssien tehokkaampi kohdentaminen sekä hinnoittelun joustavuuden lisääminen. Ostetut kohteet ovat laadukkaita ja hyvillä sijainneilla, eikä niihin liity merkittäviä investointitarpeita. Uskomme, että niiden siirtyminen osaksi omaa vuokrausalustaamme tukee vuokrausasteen asteittaista paranemista. Haltuunotto on lähtenyt liikkeelle suunnitellusti, ja ensimmäisten viikkojen vuokraus on sujunut vahvasti. 

Vuokramarkkinasta ja vuokrankorotuksista on keskusteltu paljon. Ylitarjontatilanne jatkuu erityisesti pääkaupunkiseudulla, eikä markkinassa ole tapahtunut merkittävää muutosta viime kuukausien aikana. Väestönkasvu Suomen suurimmissa kasvukeskuksissa jatkuu samaan aikaan kun uudistuotannon taso on pysynyt erittäin matalana jo neljättä vuotta. Asuntoaloitusten odotetaan laskevan tänä vuonna ja pysyvän ensi vuonna alhaisena, mikä heijastuu vuokramarkkinaan viiveellä. Lyhyellä aikavälillä vuokrankorotukset ovat markkinatilanteen vuoksi edelleen maltillisia. Vuokrankorotukset tehdään kuitenkin asuntokohtaisesti, mikä mahdollistaa alueellisten erojen huomioimisen hinnoittelussa. Pidemmällä aikavälillä kaupungistuminen ja muuttoliike kasvukeskuksiin luovat edellytyksiä vuokratason nousulle laajemmin. 

Meiltä on kysytty paljon ensi vuonna erääntyvien lainojen jälleenrahoituksesta. Ostetun portfolion hankinnasta 600 miljoonaa euroa rahoitettiin 12 kuukauden pituisella yrityskaupparahoituksella. Toukokuussa laskimme liikkeeseen uuden 300 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan, jolla lyhensimme rahoitusta. Lainan kysyntä oli erittäin vahvaa. Olemme kertoneet, että seuraamme korkojen ja rahoitusmarkkinoiden kehitystä, ja suunnitelmamme on jälleenrahoittaa loput 300 miljoonaa euroa samoin kuin ensi vuonna erääntyvä joukkovelkakirjalaina useammassa osassa. Näiden lisäksi ensi vuonna erääntyy muutama pienempi pankkirahoitus, joiden jatkamisesta on jo käyty keskusteluja pankkien kanssa. 

Pääoman allokaatioon liittyen sijoittajat ovat kysyneet muun muassa osingonjaon, mahdollisten omien osakkeiden takaisinostojen sekä investointien välisestä tasapainosta. Tässä markkinatilanteessa keskeistä on edetä hankitun portfolion haltuunotossa ennen uuden kasvun hakemista. Uuden taloudellisen tavoitteen mukaisesti LTV:n tulee säilyä alle 45 prosentin. Päivitimme strategian yhteydessä myös osinkopolitiikkamme siten, että osingonjaon rinnalla pääoman palauttamisen vaihtoehtona voidaan käyttää myös omien osakkeiden takaisinostoja.

Muuta ajankohtaista

Julkaisimme osakkeenomistajien nimitystoimikunnan kokoonpanon, johon kuuluu Christian Fladeland, toinen toimitusjohtaja (Co-CEO), Heimstaden AB, Risto Murto, toimitusjohtaja, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, Annika Ekman, sijoitusjohtaja, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen.

Kesäkuussa allekirjoitimme 500 miljoonan euron backstop -rahoitussopimuksen Nordean, OP Yrityspankin ja Swedbankin kanssa. Rahoituslimiitti on vakuudeton käyttämättömänä ja se erääntyy alkuvuonna 2029. Limiittiä voidaan käyttää keväällä 2027 erääntyvän 500 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan jälleenrahoittamiseen.

Saimme kansainvälistä tunnustusta ilmastotyöstämme. Financial Times ja Statista julkaisivat vuoden 2026 listan Euroopan ilmastojohtajista, jotka ovat vähentäneet kasvihuonepäästöjään eniten suhteessa liikevaihtoonsa vuosina 2019-2024. Lumo Kodit valittiin listalle jo toista vuotta peräkkäin. Lumo on jo yli puolivälissä matkalla kohti kiinteistöjensä hiilineutraalia energiankäyttöä, ja asuntokohtainen hiilijalanjälki on pienentynyt viidessä vuodessa 60 prosenttia.  

Tommi Valento nimitettiin Lumo Kodit Oyj:n talousjohtajaksi (CFO) ja johtoryhmän jäseneksi. Hän aloittaa tehtävässään viimeistään 13.1.2027. Nykyinen CFO Erik Hjelt jää eläkkeelle 1.7.2026. Konsernilaskennasta ja taloushallinnosta vastaava johtaja Antti Syvänen on nimitetty yhtiön väliaikaiseksi talousjohtajaksi Tommi Valennon aloitukseen asti.

Tiedotimme kesäkuussa Lumo Kotien liittyneen Shed Säätiön tukijoiden joukkoon. Tuen avulla säätiö voi jatkaa ja kehittää työtään lasten ja nuorten turvallisen, yhdenvertaisen ja kannustavan musiikkiteatteritoiminnan parissa. 

Peruskorjasimme Turun ydinkeskustassa sijaitsevan historiallisen kivitalon vastaamaan nykyajan asumisen tarpeita rakennuksen historiaa kunnioittaen. Lumo Kodeilla peruskorjausten tavoitteena on sekä talon energiatehokkuuden parantaminen että asumisviihtyvyyden lisääntyminen.

Tulevat tapahtumat

Lumon hiljainen jakso alkaa 14.7.2026, ja puolivuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2026 julkaistaan torstaina 13.8.2026.

Lisätietoa tulevista tapahtumista ja roadshowsta on saatavilla Lumon sijoittajakalenterista.

Niina Saarto, Director, Treasury & Investor Relations, Lumo Kodit Oyj, niina.saarto@lumo.fi,  puh. 020 508 3283.

Lumo Kodit Oyj on Suomen suurin asuntosijoitusyhtiö ja kaupunkiasumisen rohkea uudistaja. Kotimme sijaitsevat suurimmissa kasvukeskuksissa hyvien kulkuyhteyksien ja monipuolisten palveluiden äärellä. Panostamme kestäviin, moderneihin ja digitaalisiin ratkaisuihin, jotka tekevät vuokra-asumisen arjesta sujuvaa ja joustavaa. Luomme parempaa kaupunkiasumista tarjoamalla parhaan asiakaskokemuksen. Lumo – helposti paras koti.

Lumo Kodit Oyj:n osake on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n päälistalla. Lisätietoja: https://yritys.lumo.fi

VR:n työntekijöille 1950-luvulla rakennettu asuintalo Turun sydämessä on kokenut ”kellarista vintille asti” ulottuvan muodonmuutoksen peruskorjauksen merkeissä.

Alun perin Valtion rautateiden työntekijöille vuonna 1950 rakennettu talo Turun Ratapihankadulla on uudistettu vastaamaan nykyajan asumisen tarpeita rakennuksen historiaa kunnioittaen.

Kuva ajalta ennen peruskorjausta. Talon julkisivua viimeistellään vielä kesäkuun lopussa.

Peruskorjauksen myötä energiatehokkaampaa ja viihtyisämpää asumista

Lumo Kodeilla peruskorjausten tavoitteena on sekä talon energiatehokkuuden parantaminen että asumisviihtyisyyden lisääminen. Turun Ratapihankatu 43 talossa kaikki tilat on uusittu kellarista vintille asti. 

Ohikulkijoille näkyvimpänä osana talon peruskorjausta tehtiin eristerappaus sisäänkäynnin puoleiseen julkisivuun, joka talon yleisilmeen kirkastumisen lisäksi parantaa ulkoseinän lämmöneristyskykyä. Taloon lisättiin myös keskitetty koneellinen poistoilmanvaihto, joka kerää poistoilman lämmön talteen. 

Asunnot kokivat suurempia uudistuksia. Korjauksessa aikaisemmista 24 asunnosta muokattiin 32 modernia Lumo-kotia. Asuntoihin lisättiin uusia säilytysratkaisuja vastaamaan paremmin nykyisiä asumisen tarpeita, asuntojen sisäpinnat uudistettiin täysin ja energiatehokkuutta parannettiin uusien kodinkoneiden, vesikalusteiden ja LED-valaistuksen avulla. 

Asuntoihin lisättiin myös huoneistokohtaiset vesimittarit, joiden avulla asukkaat voivat seurata vedenkulutustaan ja vaikuttaa tätä kautta energiatehokkuuden lisäksi asumiskustannuksiinsa. 

Leveät ikkunalaudat muistuttavat edelleen talon hienosta historiasta, samalla kun uudet materiaalit ja kodinkoneet tuovat asumiseen tämän päivän mukavuudet. 

Virtuaalistailattu 62 neliön kolmio Ratapihankadun neljännessä kerroksessa.

Osana peruskorjausta varmistettiin, että talon turvallisuus on ajan tasalla: jokaisesta asunnosta löytyy verkkovirtaan kytketyt palovaroittimet ja lukitukset ovat kunnossa.

Kellarikerroksesta löytyvät yhteistilat; saunaosasto, asukkaille maksuton pesula, kuivaushuone ja kerhotila on kaikki uusittu. Samaisesta tasosta löytyy edelleen myös kattavat irtaimisto-, pyörä-, lastenvaunu- ja ulkoiluvälinevarastot. 

Hankkeen yhteydessä talon autopaikoille lisättiin asukkaiden toiveesta neljä sähköajoneuvojen peruslatauspistettä, joilla asukkaat voivat ladata ajoneuvojaan hiilineutraalilla sähköllä.

Ratapihankadulta löytyy kaikki

Kompaktin talon asunnot ovat houkutelleet erilaisia asukkaita, joita kaikkia yhdistää rakkaus kaupunkielämää ja keskeisen sijainnin erinomaisia kulkuyhteyksiä ja läheisiä palveluita kohtaan. Myös vanhan kivitalon tunnelma ja sen täysin remontoidut asunnot ovat vetäneet vuokralaisia puoleensa.

”Kaikki talon kolmiot on vuokrattu jo pidemmän aikaa sitten. Näihin muuttaa niin pariskuntia, perheitä kuin kimppakotiasujia”, Lumo Kotien myyntijohtaja Laura Koiranen kertoo.

Ratapihankadun pienemmät asunnot puolestaan sopivat hyvin yksinasujille, pariskunnille ja pohjaratkaisun puolesta myös pienemmille perheille. Myös lemmikit, joiden kanssa arki hissittömässä talossa sujuu vaivattomasti, ovat lämpimästi tervetulleita.

”Tulevat asukkaat ovat innoissaan remontin valmistumisesta. Eräskin heistä on asunut viereisessä Lumo-talossa odottaen, että pääsee muuttamaan takaisin uusvanhaan kotiinsa”, Koiranen kertoo.

Vehreällä sisäpihalla on mahdollista nautiskella omasta rauhasta keskellä kaupungin vilinää. Turun rautatieasema löytyy vierestä, ja jokiranta sekä keskustan ravintolat, kulttuuri ja palvelut ovat kävelymatkan päässä. Föli-busseilla pääsee sujuvasti kaikkialle kaupunkiin.

Ratapihankatu 43 talo valmistuu peruskorjauksesta ja asukkaat pääsevät muuttamaan uusiin koteihinsa 1.7.2026. Vapaana olevat asunnot ovat vuokrattavissa Lumo-verkkokaupasta: https://lumo.fi/vuokra-asunnot/Turku/Keskusta/Ratapihankatu-43 

 

Lisätietoja
Laura Koiranen, myyntijohtaja, Lumo Kodit Oyj, puh. 020 508 3411, laura.koiranen@lumo.fi
 

Lumo Kodit Oyj on Suomen suurin asuntosijoitusyhtiö ja kaupunkiasumisen rohkea uudistaja. Kotimme sijaitsevat suurimmissa kasvukeskuksissa hyvien kulkuyhteyksien ja monipuolisten palveluiden äärellä. Panostamme kestäviin, moderneihin ja digitaalisiin ratkaisuihin, jotka tekevät vuokra-asumisen arjesta sujuvaa ja joustavaa. Luomme parempaa kaupunkiasumista tarjoamalla parhaan asiakaskokemuksen. Lumo – helposti paras koti.
 
Lumo Kodit Oyj:n osake on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n päälistalla. Lisätietoja: https://yritys.lumo.fi

Muutos Lumo Kodit Oyj:n johtoryhmässä – Tommi Valento on nimitetty talousjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi

Tommi Valento, (KTM, OTM) on nimitetty Lumo Kodit Oyj:n talousjohtajaksi (CFO) ja johtoryhmän jäseneksi. Hän aloittaa tehtävässään viimeistään 13.1.2027.

Tommi Valento siirtyy Lumo Kotien palvelukseen Eleniasta, jossa hän on toiminut talous- ja rahoitusjohtajana vuodesta 2015 lähtien. Tätä aiemmin Valento on työskennellyt muun muassa rahoitusjohtajana Pohjolan Voimassa sekä vastannut Debt advisory -toiminnoista KPMG:llä.

“Toivotan Tommin lämpimästi tervetulleeksi Lumo Kotien palvelukseen. Tommilla on vahva talousjohtajakokemus pääomavaltaiselta toimialalta ja erittäin vahva osaaminen pääomarakenteen hallinnasta”, sanoo toimitusjohtaja Reima Rytsölä.

“Olen iloinen saamastani luottamuksesta ja innoissani mahdollisuudesta liittyä Lumon tiimiin tässä yhtiön kehityksen kannalta kiinnostavassa vaiheessa. Yhtiöllä on vahva perusta, kunnianhimoiset tavoitteet ja tärkeä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa. Odotan innolla yhteistyötä lumolaisten, johtoryhmän ja hallituksen kanssa yhtiön seuraavan kehitysvaiheen rakentamisessa”, Tommi Valento sanoo.

Aiemmin tiedotetun mukaisesti talousjohtaja Erik Hjelt jää eläkkeelle 1.7.2026. Konsernilaskennasta ja taloushallinnosta vastaava johtaja Antti Syvänen (DI) on nimitetty yhtiön väliaikaiseksi talousjohtajaksi Tommi Valennon aloitukseen asti.

Lisätietoja:

Reima Rytsölä, toimitusjohtaja, Lumo Kodit Oyj, puh. 020 508 5077, reima.rytsola@lumo.fi

Jakelu:

Nasdaq Helsinki, keskeiset tiedotusvälineet

Lumo Kodit Oyj on Suomen suurin asuntosijoitusyhtiö ja kaupunkiasumisen rohkea uudistaja. Kotimme sijaitsevat suurimmissa kasvukeskuksissa hyvien kulkuyhteyksien ja monipuolisten palveluiden äärellä. Panostamme kestäviin, moderneihin ja digitaalisiin ratkaisuihin, jotka tekevät vuokra-asumisen arjesta sujuvaa ja joustavaa. Luomme parempaa kaupunkiasumista tarjoamalla parhaan asiakaskokemuksen. Lumo – helposti paras koti.

Lumo Kodit Oyj:n osake on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n päälistalla. Lisätietoja: https://yritys.lumo.fi

Lumo Kodit on liittynyt Shed Säätiön tukijoiden joukkoon. Tuen avulla säätiö voi jatkaa ja kehittää työtään lasten ja nuorten turvallisen, yhdenvertaisen ja kannustavan musiikkiteatteritoiminnan parissa.

Kymmenvuotista taivaltaan juhliva Shed Säätiö on saanut uusia lahjoittajia toimintansa tueksi. Lumo Kotien lisäksi Finavia, Posti ja Terveystalo liittyvät Elisan, Food Camp Finlandin, Helsingin Kaupunginteatterin, Merilammen, Nokian, Icecapitalin ja TW-Laskentapalvelujen joukkoon säätiön tukijoiksi.

Shed Säätiö tukee monimuotoista ja erityislapset huomioivaa lapsi- ja nuorisotyötä sekä toteuttaa yhdessä kumppaneidensa kanssa musiikkiteatteritoimintaa ja tapahtumia. Säätiön toiminnan tavoitteena on tarjota lapsille ja nuorille turvallinen ympäristö kasvaa, kokeilla omia vahvuuksiaan ja tulla nähdyksi omana itsenään. Shedin toimintaan on kuluneen kymmenen vuoden aikana osallistunut jo yli tuhat nuorta.

Tukijoiden tavoitteena on mahdollistaa musiikkiteatteritoiminnan saavutettavuus yhä useammalle lapselle ja nuorelle taustasta riippumatta sekä tarjota kokemuksia, joilla on pitkäkestoisia myönteisiä vaikutuksia. Säätiön suojelijana toimii rouva Suzanne Innes-Stubb.

”Shed Säätiön toiminta lasten ja nuorten turvallisen kasvuympäristön tukemiseksi sopii erinomaisesti yhteen niin Lumo Kotien arvomaailman kuin missionkin kanssa, jossa luomme yhdessä parempaa kaupunkiasumista”, Lumo Kotien toimitusjohtaja Reima Rytsölä toteaa.

Shedin uusimman tuotannon ensi-ilta on Helsingin Kaupunginteatterin Studio Pasilassa joulukuussa 2026.

Lue lisää Shed Säätiön toiminnasta: https://www.shedsaatio.fi

Kuvassa Shedin vuoden 2026 kokoonpano. Kuva: Paula Virta

Lumo Kodit allekirjoitti 500 miljoonan euron backstop -rahoitussopimuksen

Lumo Kodit Oyj on allekirjoittanut 500 miljoonan euron backstop -rahoitussopimuksen Nordean, OP Yrityspankin ja Swedbankin kanssa. Rahoituslimiitti on vakuudeton käyttämättömänä ja se erääntyy alkuvuonna 2029. Limiittiä voidaan käyttää keväällä 2027 erääntyvän 500 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan jälleenrahoittamiseen.

“Olemme erittäin tyytyväisiä tämän sopimuksen allekirjoittamiseen. Backstop -rahoitusjärjestely turvaa likviditeettimme ensi keväänä erääntyvästä joukkovelkakirjalainasta huolimatta sekä tuo rahoitukseen kustannustehokkuutta ja joustavuutta, sillä voimme ajoittaa jälleenrahoituksen optimaaliseen hetkeen. Se osoittaa yhtiön vahvan pääsyn monipuolisiin rahoituslähteisiin sekä pankkikumppaniemme jatkuvan tuen”, toteaa Lumo Kotien talousjohtaja Erik Hjelt.

Lisätietoja:

Niina Saarto, Director, Treasury & Investor Relations, Lumo Kodit Oyj, puh. 020 508 3283, niina.saarto@lumo.fi

Lumo Kodit Oyj on Suomen suurin asuntosijoitusyhtiö ja kaupunkiasumisen rohkea uudistaja. Kotimme sijaitsevat suurimmissa kasvukeskuksissa hyvien kulkuyhteyksien ja monipuolisten palveluiden äärellä. Panostamme kestäviin, moderneihin ja digitaalisiin ratkaisuihin, jotka tekevät vuokra-asumisen arjesta sujuvaa ja joustavaa. Luomme parempaa kaupunkiasumista tarjoamalla parhaan asiakaskokemuksen. Lumo – helposti paras koti.

Lumo Kodit Oyj:n osake on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n päälistalla. Lisätietoja: https://yritys.lumo.fi

Kun johdetaan muutosta, ei riitä, että määritellään tavoitteet ja tulokset, joita halutaan. Pitää määritellä myös toimintamalli, jolla tulos tehdään. Yhteisen arjen kehittämiseen tarvitaan kykyä ja valmiutta kohdata ihmisiä, sietää epävarmuutta sekä olla muutoksessa läsnä. Siksi työkulttuurin johtaminen ei ole heikkohermoisia varten. Työkulttuuriin ja sen uudistamiseen suhtaudutaan edelleen yllättävän usein pehmeänä tekemisenä, jolla vaikutetaan lähinnä työssä viihtymiseen. Lumon johtaja Katri Viippola ei allekirjoita ajatusta.

”Johtamisessa huomio on usein pääosin mittareissa ja tavoitteissa, vaikka käyttäytymiseen vaikuttamalla vaikutetaan suoraan tulokseen. Strategia ja liiketoiminnan tavoitteet toteutuvat vain, jos kulttuuri on viritetty toteuttamaan niitä. Yhteisen arjen kehittäminen on kärsivällisyyslaji, siksi vain sitkeimmät lähtevät aidosti uudistamaan työkulttuuria”, sanoo puoli vuotta sitten Lumolla aloittanut Katri Viippola.

Vuosi 2026 on ollut melko kokonaisvaltaista muutoksen aikaa Lumolla. Yritys uudisti alkuvuonna niin strategiansa, brändinsä kuin nimensäkin, ja nyt uuden strategian pohjalta luodaan yhtenäistä työkulttuuria ja lumolaista tapaa toimia.

”Tavoitteet ja mittarit ovat rationaalisia, mutta ihmiset syttyvät, kun heidän tunteitaan puhutellaan. Usein olemme tyytyväisiä, kun organisaatiolla on uusi strategia ja hallituksen asettamat tavoitteet, mutta tiedämme hyvin, ettei siinä kohdin mikään ole vielä muuttunut. Tunnistimme tämän ja halusimme tehdä jotain toisin. Kutsuimme koko henkilöstön mukaan dialogiin, jossa määritämme uuden strategian pohjalta yhdessä asiat, jotka ovat meidän kulttuurimme ytimessä. Sanoitamme nyt yhdessä sitä, millaista meillä on olla töissä, millaisella käytöksellä tulosta tehdään ja toisaalta millaisella toiminnalle ei ole sijaa työpaikallamme. Koenkin, että juuri nyt käytävä dialogi ja sen laatu ratkaisee, muuttuuko ajattelumme ja käytöksemme vai ei”, Viippola pohtii.

Työkulttuuri syntyy määrätietoisesti rakentamalla tai vahingossa

Viippola arvioi, että etenkin muuttuvassa toimintaympäristössä tarvitaan päättäväinen ote työkulttuurin rakentamiseen.

”Uusi strategia tarkoittaa käytännössä muutosta. Ja ihmisen perusasetuksissa muutos tuntuu uhalta, joka synnyttää pelkoa tai vastustusta. Meidän jokaisen perustarve on ymmärtää, ja kun ymmärrys lisääntyy, alkaa syntyä oivalluksia ja sitä kautta vastuunkantoa. Tämä on teoriassa yksinkertainen asia, mutta tämä on juuri se kohta, jossa me johtajat usein oikaisemme, jotta päästään kiinni niihin ns. oikeisiin töihin. Siksi tarvitaan kärsivällisyyttä.”

Vaikka Lumolla työkulttuuria kehitetään dialogissa koko henkilöstön kanssa, se ei tarkoita, etteikö johdolla pitäisi olla kirkas tahtotila etenemisestä.

”Työkulttuurihan syntyy aina. Se syntyy joko määrätietoisesti rakentamalla tai vahingossa. Hyvät ja menestyvät kulttuurit ovat tietoisen kehittämisen tulosta, ja ilman muuta haluamme dialogilla tukea päätösten laatua. Jos haluaa johtaa tulosta, tulee johtaa käyttäytymistä ja siksi olemme työkulttuurityön rinnalla valmentaneet koko johtoa ja esihenkilöitä muutosjohtamisessa. Jokainen esihenkilö on itse esimerkki sille, millaista käytöstä odotamme ja luonnollisesti myös esihenkilöiden oma rooli on muutoksessa”, Viippola kertoo.

”Työkulttuuri syntyy aina. Se syntyy joko määrätietoisesti rakentamalla tai vahingossa.”

Viippolan mukaan muutokset eivät yleensä kompastu suunnittelun puutteeseen.

”Esihenkilöinä saatamme olla omassa ajattelussa liian pitkällä suhteessa johdettaviimme, ja silloin mietimme jälleen taas vain lopputulosta ja niitä mittareita. Siksi olemme esihenkilöiden kanssa harjoitelleet missä kohdin pitää malttaa pysähtyä, pohtineet millä eri keinoilla muutoksen keskellä viestitään, ja miten muutosta voi visualisoida tai tarinallistaa. Ja samalla olemme kirkastaneet sitä, missä kaikessa voimme osallistaa ja milloin työnantaja määrittelee, miten edetään.”

Palkintona entistä parempi asiakaskokemus

Lumon muutosprosessi näkyy tulevaisuudessa paitsi työkulttuurissa, myös asiakaskokemuksessa. Viippola kertookin, että sisäistä työkulttuuria rakennetaan rinta rinnan asiakaskokemuksen kehittämisen kanssa.

”Sekä asiakaskokemuksessa että työkulttuurissa on kysymys ihmisten kohtaamisesta. Asiakaskokemus ei synny vain asiakasrajapinnassa, vaan myös jokaisessa sisäisessä prosessissa ja päätöksessä. Jokainen työntekijä vaikuttaa siihen, haluaako asiakas palata. Asiakas, eli Lumo-kodin asukas, on syy siihen, miksi olemme täällä töissä”, Viippola kertoo.

Käytännössä tämä tarkoittaa hyvinkin käytännönläheistä keskustelua konkreettisista teoista, toimintatavoista ja priorisoinneista.

Muuttuva toimintaympäristö edellyttää rohkeita valintoja

Kun yhteiskunta ja asiakaskäyttäytyminen muuttuvat, myös organisaation toimintatapojen on muututtava. Viippola ajattelee muutoksen olevan pysyvä olotila, myös tulevaisuudessa.

”Muutossyklit ovat nopeutuneet, ja mikään toimiala tai yritys ei ole suojassa työelämän tai toimintaympäristön muutoksilta. Muutokset eivät kuitenkaan saa kaapata yritystä mukanaan. Työnantajan ja organisaatioiden pitää olla älykkäitä ja tulkita muutosta suhteessa omaan toimialaan ja toimintaympäristöön sekä suhteuttaa se oman yrityksen päätehtävään. Jokaiseen muuttuvaan asiaan ei voi eikä kannata lähteä mukaan. Täytyy olla rohkeutta valita ja tiedostaa, mikä on ratkaisevaa oman toimialan menestyksen kannalta.”

Katri Viippola

Johtaja, Ihmiset, brändi ja vastuullisuus

Katri Viippola

Johtaja, Ihmiset, brändi ja vastuullisuus

+358 20 5085 030

katri.viippola​@lumo.fi