Lumo Kodit Oyj:n tulostiedotus ja yhtiökokous vuonna 2027

Lumo Kodit Oyj julkaisee vuoden 2026 tilinpäätöstiedotteen, tilinpäätöksen ja hallituksen toimintakertomuksen 18.2.2027.

Varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi 1.4.2027 Helsingissä.

Vuoden 2027 osavuosikatsaukset ja puolivuosikatsaus julkaistaan seuraavan aikataulun mukaan:

• Osavuosikatsaus tammi–maaliskuulta 2027: 5.5.2027
• Puolivuosikatsaus tammi–kesäkuulta 2027: 19.8.2027
• Osavuosikatsaus tammi–syyskuulta 2027: 4.11.2027

Lisätiedot:

Niina Saarto, Director, Treasury & Investor Relations, Lumo Kodit Oyj, puh. 020 508 3283, niina.saarto@lumo.fi

Jakelu:

Nasdaq Helsinki, keskeiset tiedotusvälineet

Lumo Kodit Oyj on Suomen suurin asuntosijoitusyhtiö ja kaupunkiasumisen rohkea uudistaja. Kotimme sijaitsevat suurimmissa kasvukeskuksissa hyvien kulkuyhteyksien ja monipuolisten palveluiden äärellä. Panostamme kestäviin, moderneihin ja digitaalisiin ratkaisuihin, jotka tekevät vuokra-asumisen arjesta sujuvaa ja joustavaa. Luomme parempaa kaupunkiasumista tarjoamalla parhaan asiakaskokemuksen. Lumo – helposti paras koti.

Lumo Kodit Oyj:n osake on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n päälistalla. Lisätietoja: https://yritys.lumo.fi

Suomen suurin yksityinen vuokra-asuntojen tarjoaja Lumo Kodit kiristää toimia vuokralaisten asumisrauhan turvaamiseksi. Vuokralaisten tekemien häiriöilmoitusten määrä on noussut yhtiössä viime vuosina huolestuttavasti: kun vielä vuonna 2022 Lumo sai vuoden aikana 3000 häiriöilmoitusta, on määrä kuluvana vuonna nousemassa 7000 häiriöilmoitukseen.

Kyse on ennen kaikkea vastuusta moitteettomasti käyttäytyviä vuokralaisia kohtaan. Tilanteen korjaamiseksi Lumo ottaa vakavissa häiriötapauksissa käyttöönsä vuokrasopimuksen purkumenettelyn pitkän irtisanomisajan sijasta. Uudistusten tavoitteena on, ettei yksi huonosti käyttäytyvä vuokralainen voisi horjuttaa muiden asukkaiden viihtyvyyttä ja turvallisuudentunnetta muuten siisteissä ja toimivissa asuinrakennuksissa.  

”Häiriökäyttäytymisen määrän kasvu on huolestuttava ilmiö, jolla on suuri vaikutus ihmisten perusturvallisuudentunteeseen. Puutumme jatkossa entistä herkemmin häiriöihin ja toimimme nopeammin asuinrauhan ja siisteyden turvaamiseksi. Koti on paikka, jossa kaikkien täytyy voida viihtyä ja tuntea olonsa turvalliseksi”, kertoo Lumo Kotien tuore yhteiskuntasuhdepäällikkö Tarik Ahsanullah.

Kun aiemmin tyypillisen häiriöilmoituksen taustalla oli viikonloppujuhlinta ja alkoholinkäyttö, nykyisin syynä on yhä useammin huumeidenkäyttö ja väkivaltainen käyttäytyminen. 

Häirikkö voi joutua lähtemään jopa kolme kertaa aiempaa nopeammin

Jatkossa lähtö häiriötä aiheuttavalle vuokralaiselle tulee jopa kolme kertaa aiempaa nopeammin. Sen sijaan, että häiriköivän vuokralaisen vuokrasopimus irtisanottaisiin, vuokralaiselle annetaankin jatkossa purkuvaroitus. Tämän jälkeen vuokralainen joutuu lähtemään seuraavasta vakavasta häiriöstä. Muutoksen taustalla on myös lokakuun alussa voimaan astuva lakimuutos, joka muun muassa mahdollistaa kokonaan sähköisen asioinnin vuokrasuhteissa. 

”Asukkaiden turvallisuudesta huolehtiminen ja asiakastyytyväisyyden jatkuva parantaminen on strategiamme keskiössä. Tavoitteenamme on, että asukkaamme viihtyisivät vuokralaisinamme mahdollisimman pitkään. Siksi emme halua, että häiriökäyttäytyjät saavat hyvin käyttäytyviä vuokralaisia irtisanomaan sopimuksensa”, Ahsanullah sanoo. 

Asiakastyytyväisyyteen panostaminen näkyy myös siinä, että lähtökohtaisesti Lumo haluaa pitää jatkossakin vuokrasopimusten irtisanomisajat pidempinä kuin laki vaatii.

Lumo aikoo säilyttää vuokrasopimuksissaan kuuden kuukauden irtisanomisajan, vaikka huoneenvuokralain päivitys lyhentää vuokranantajan irtisanomisajan oletuksena neljään kuukauteen.

”Kun vuokra-asumisen profiili muuttuu vauhdilla Suomessa, strategiamme mukaisesti haluamme kehittää vuokra-asumisen palveluita, viihtyvyyttä ja turvallisuudentunnetta entisestään. Oikein toimivat vuokralaiset saavat meiltä vuokra-asumiselle jatkuvuutta ja turvaa, mutta häiriöihin puututaan aiempaa voimakkaammin”, Ahsanullah tiivistää muutokset.

 

Lisätietoja:

Tarik Ahsanullah, Yhteiskuntasuhdepäällikkö, juristi, Lumo Kodit Oyj, puh. +358 20 5085 052, tarik.ahsanullah@lumo.fi

 

Lumo Kodit Oyj on Suomen suurin asuntosijoitusyhtiö ja kaupunkiasumisen rohkea uudistaja. Kotimme sijaitsevat suurimmissa kasvukeskuksissa hyvien kulkuyhteyksien ja monipuolisten palveluiden äärellä. Panostamme kestäviin, moderneihin ja digitaalisiin ratkaisuihin, jotka tekevät vuokra-asumisen arjesta sujuvaa ja joustavaa. Luomme parempaa kaupunkiasumista tarjoamalla parhaan asiakaskokemuksen. Lumo – helposti paras koti.
 
Lumo Kodit Oyj:n osake on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n päälistalla. Lisätietoja: https://yritys.lumo.fi

Hyvä päätöksenteko tarvitsee tuekseen monipuolista tietoa eri lähteistä. Parhaimmillaan avoin vaikuttamistyö parantaa päätöksenteon laatua ja sitä kautta koko yhteiskunnan toimivuutta.

Lobbaaminen herättää sanana monenlaisia, usein myös negatiivisia, mielikuvia. Mistä siinä oikeastaan on kyse? Lainsäätäjän mukaan ”lobbauksella tarkoitetaan vaikuttamista julkiseen päätöksentekoon, valmisteluun tai toimeenpanoon joko suoraan tai välillisesti. Lobbauksella saatetaan viitata muun muassa edunvalvontaan, vaikuttamisviestintään tai vaikuttamiseen. Keskeistä toiminnassa on pyrkimys saada päätöksentekijät toimimaan tavalla, joka edistää lobbaavan tahon ajamaa asiaa.” (HE 98/2022)

Lobbaaminen ei ole siten mitään erikoista hämäräheppujen hommaa, vaan kyse on avoimesti tavoitteesta vaikuttaa julkisiin päätöksiin ja sääntelyyn. Toimivaan demokratiaan kuuluukin olennaisena osana mahdollisuus vaikuttaa myös vaalien välillä.

Päätöksenteko tarvitsee tietoa laajasti eri lähteistä – avoimuus rakentaa luottamusta

Julkinen päätöksenteko, sääntely sekä erilaiset poliittiset linjaukset vaikuttavat suoraan mm. asuntotarjontaan, asumisen hintaan sekä kaupunkien kasvuun. Yksikään päättäjä tai virkamies ei voi tuntea kaikkien toimialojen käytännön arkea yksityiskohtaisesti. Päätöksenteossa tarvitaan tutkittua tietoa, kokemuksia ja käytännön esimerkkejä siitä, mitä ehdotukset tarkoittavat todellisessa elämässä. Vaikuttamistyö ei korvaa päättäjien omaa harkintaa, vaan auttaa heitä arvioimaan vaihtoehtoja laajemman tiedon pohjalta.

Vaikuttamistyössä nimenomaan avoimuus on sen yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden keskiössä. Päätöksentekijöiden on tärkeää kuulla erilaisten tahojen näkemyksiä päätettävistä seikoista, mutta yhtä lailla tärkeää on, että suuri yleisö voi selvittää vaikuttamistyötä tekevien tahojen kannanotot.

Avoimuus tarkoittaa, että lobbareiden argumentit ovat näkyvillä ja haastettavissa. Se on edellytys luottamukselle. Vastuullinen vaikuttamistyö on kuuntelemista, kysymistä ja ratkaisujen etsimistä yhdessä. Se tuo keskusteluun dataa, kokemuksia ja vaihtoehtoja: mitä jokin muutos tarkoittaisi asukkaille, investoinneille, rakentamiselle tai arjen sujuvuudelle?

Suomessa otettiin vuonna 2024 käyttöön avoimuusrekisteri, jonka toimintailmoituksissa kerrotaan, mistä aiheista ja millä tavoin eri organisaatiot ovat vaikuttaneet eduskuntaan ja ministeriöihin.

Miksi Lumo aloittaa vaikuttamistyön?

Asuminen on yksi yhteiskunnan peruskysymyksistä. Suomen kasvu, työvoiman liikkuvuus ja kaupunkien elinvoima tarvitsevat toimivia asuntomarkkinoita ja riittävästi koteja siellä, missä ihmiset haluavat asua.

Lumo on Suomen suurin kiinteistösijoittaja ja yksityinen vuokranantaja noin 8,5 miljardin euron kiinteistövarallisuudella. Meillä on poikkeuksellisen hyvä mahdollisuus tuottaa konkreettista dataa vuokra-asumisesta päätöksenteon tueksi. Haluamme tuoda jatkossa aiempaa aktiivisemmin panoksemme suomalaisten kaupunkien kestävään kasvuun. Olemme rekisteröityneet avoimuusrekisteriin syyskuussa 2026 ja käynnistämme parhaillaan omaa vaikuttamistyötä.

Lumon vaikuttamistyö tulee keskittymään ensisijaisesti asunto- ja kaupunkipolitiikkaan. Haluamme edistää muun muassa sellaisia ratkaisuja, jotka parantavat asuntomarkkinoiden toimintaa, tukevat suurten kaupunkiseutujen kasvua ja vahvistavat vuokra-asumisen asemaa toimivana vaihtoehtona erilaisiin elämäntilanteisiin. Kun tarkemmat vaikuttamistavoitteemme valmistuvat, ne julkaistaan avoimesti kaikkien saataville verkkosivustollemme.

Toivomme, että vaikuttamistyön myötä Lumo tunnetaan jatkossa aiempaa paremmin asumisen suunnannäyttäjänä ja yhteiskunnallisesti merkittävänä toimijana, joka osaltaan mahdollistaa ihmisten liikkuvuuden, kaupunkien elinvoiman ja Suomen kestävän kasvun.

Tarik Ahsanullah

Yhteiskuntasuhdepäällikkö, juristi

Tarik Ahsanullah

Yhteiskuntasuhdepäällikkö, juristi

+358 20 5085 052

tarik.ahsanullah​@lumo.fi

Lumo Kodit pidentää ja kasvattaa rahoitusjärjestelyään SMBC:n kanssa

Lumo Kodit Oyj ja SMBC Bank EU AG ovat allekirjoittaneet vakuudettoman rahoitusjärjestelyn muutos- ja korotussopimuksen. Muutoksen jälkeen rahoitusjärjestelyn kokonaismäärä kasvaa 150 miljoonasta eurosta 200 miljoonaan euroon, ja se koostuu 100 miljoonan euron valmiusluotosta sekä 100 miljoonan euron pitkäaikaisesta lainasta. Pitkäaikaisen lainan maturiteettia on pidennetty syyskuuhun 2030 asti sisältäen yhden vuoden jatko-option.

Rahoitusta käytetään konsernin yleisiin rahoitustarpeisiin, ja sen marginaali on sidottu Lumo Kotien keskeisten vastuullisuustavoitteiden toteutumiseen.

Lisätietoja:

Niina Saarto, Director, Treasury & Investor Relations, Lumo Kodit Oyj, puh. 020 508 3283, niina.saarto@lumo.fi

Lumo Kodit Oyj on Suomen suurin asuntosijoitusyhtiö ja kaupunkiasumisen rohkea uudistaja. Kotimme sijaitsevat suurimmissa kasvukeskuksissa hyvien kulkuyhteyksien ja monipuolisten palveluiden äärellä. Panostamme kestäviin, moderneihin ja digitaalisiin ratkaisuihin, jotka tekevät vuokra-asumisen arjesta sujuvaa ja joustavaa. Luomme parempaa kaupunkiasumista tarjoamalla parhaan asiakaskokemuksen. Lumo – helposti paras koti.

Lumo Kodit Oyj:n osake on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n päälistalla. Lisätietoja: https://yritys.lumo.fi

Yksi katsoo kokonaisuutta. Toinen on silmät ja korvat kohteella. Yhdessä he voivat huomata, reagoida ja ratkaista enemmän kuin kumpikaan yksin.

Syyskuun alussa Lumon isännöitsijän työ jakautui kahdeksi uudeksi rooliksi.

Palvelumanageri vastaa kokonaisuudesta ja asioiden etenemisestä, asukasvastaava on enemmän läsnä kohteilla ja asukkaiden arjessa. Työtä tehdään työparina.

Uuden työnjaon myötä voimme huomata asukkaan arkeen vaikuttavia, korjattavia asioita ennen asukkaan yhteydenottoa – ja hoitaa asian kuntoon aiempaa ketterämmin.

Taloilla työ on hyvinkin konkreettista

Lumolla eri rooleissa työskennellyt asukasvastaavamme, uusien rooliemme pilotoinnissa mukana ollut Nina Suomalainen, tietää jo hieman, miltä työskentely uudessa roolissa voi käytännössä näyttää.

Nina näkee ennakoinnissa yhden roolinsa kiinnostavimmista mahdollisuuksista. Kun kohteilla ollaan enemmän läsnä, huomataan myös asioita, joista kukaan ei ole vielä ehtinyt kertoa.

”Eräällä talolla käydessäni huomasin, että jätehuone oli aika siivottomassa kunnossa. Siinä kohdin oli parasta pistää hanskat käteen ja hoitaa paikat saman tien kuntoon. Kun olemme enemmän läsnä, pystymme tarttumaan tällaisiinkin asioihin heti eikä tarvitse odottaa, että asukas ilmoittaa niistä.”

Samalla tutuiksi tulevat nekin talot, joista yhteydenottoja tulee vähemmän.

”Säännöllisten talokierrosten myötä tietää paremmin, mitä millekin talolle ja sen asukkaille kuuluu. Kun kaikki kohteet saavat saman verran huomiota, kaikkien palvelutaso paranee.”

Kyse ei aina ole isoista asioista. Eikä tarvitsekaan olla. Pienikin havainto voi olla asukkaalle tärkeä. Parhaimmillaan asia tulee hoidetuksi asukasvastaavan tai huoltokumppanin toimesta ennen kuin kukaan ehtii ilmoittaa asiasta.

Kaikkea ei tarvitse ratkaista yksin

Palvelumanagerimme, alanvaihtaja Mohamed Hassan tuli työkaveriksemme keväällä 2025. Nyt hän katsoo asukkaiden arkea työparin toisesta suunnasta.

Mohamedin työssä korostuvat asukkaiden yhteydenottoihin ja palautteisiin reagointi, alueen palvelun kehittäminen ja asioiden valmistumisen varmistaminen. Taloilla hän käy jatkossakin, mutta aiempaa harvemmin.

”Asukkaalla on nyt kaksi eri roolissa olevaa ihmistä auttamassa. Palvelumanageri pystyy reagoimaan nopeasti palautteisiin ja yhteydenottoihin toimistolta käsin. Asukasvastaava taas on silmät ja korvat talolla.”

Siinä on oikeastaan koko työparin idea. Nina voi nähdä paikan päällä jotain, mitä Mohamed ei näytöltä näe. Mohamed puolestaan pystyy tarttumaan tietoon, pitämään kokonaisuudesta kiinni ja huolehtimaan siitä, että asiat etenevät vauhdikkaasti.

Työparin hyöty ei ole kuitenkaan vain siinä, että toinen huomaa ja toinen hoitaa. Nina odottaa myös sitä, ettei kaikkea tarvitse miettiä yksin.

”Parhaimmillaan työparista on hyötyä juuri hankalammissa tilanteissa. Kun haetaan johonkin ratkaisua, voi olla suunnaton vahvuus, että on toinen ihminen, jonka kanssa pohtia ja sparrailla.”

”Miten reagoimme asukkaiden palautteisiin ja miten asiat viedään loppuun – se on se, mikä näkyy asukkaille parannuksena”, Mohamed jatkaa.

Asukkaiden ei tarvitse murehtia siitä, kenen kanssa mitäkin asiaa tulisi hoitaa. Lumolaiset varmistavat, että asukkaiden yhteydenotot ohjautuvat oikeille taloille tehtäväksi. Tarvittaessa asukasvastaavalle, tarvittaessa palvelumanagerille, ja toisinaan suoraan huoltokumppanille.

Usein tärkeintä on tietää, mitä tapahtuu seuraavaksi

Asukaskokemus ei synny vain siitä, kuinka nopeasti jokin asia saadaan korjattua. Kaikkea ei voida ratkaista siinä hetkessä. Silloinkin voi olla tärkeää, että joku on läsnä, kuuntelee ja kertoo, mitä tapahtuu seuraavaksi.

”Asukas voi tulla kohteella kertomaan murheestaan tai jostain kotiin liittyvästä asiasta. Kun ollaan kasvokkain, pystyy jo siinä kertomaan, mitä tehdään tai mitä seuraavaksi tapahtuu”, Nina kertoo.

Kasvokkain voi kysyä lisää. Selittää. Täydentää. Vastata kysymyksiin saman tien.

”Jos kaikki kommunikaatio tapahtuu asukkaan suuntaan viesteillä, eivät ne aina tule edes luetuiksi. Paikan päällä asioita pystyy avaamaan tarkemmin ja vastaamaan lisäkysymyksiin”, Nina jatkaa.

Pilotissa Nina yllättyi siitä, että kohtaamisia asukkaiden kanssa tuli vielä melko vähän. Asukkaat eivät toisaalta silloin vielä kunnolla tienneet, että Lumon oma ihminen liikkuu kohteilla aiempaa näkyvämmin.

”Ajan kanssa kohtaamisia tulee varmasti enemmän, kun asukkaat näkevät meitä käytännössä paikan päällä koko ajan. Toivon myös, että työssä jää aikaa kohtaamisille ja yllättäville asioille”, Nina toteaa.

Koti tekee pienistäkin asioista tärkeitä meille kaikille

Asukasvastaavan päivään voi mahtua paljon sellaista, mitä kalenterissa ei lue. Taloilla käydessä vastaan voi tulla jotain, johon on vain tartuttava. Nina kuvaa tätä varsin käytännöllisesti.

”On tosi tyydyttävää, kun saa vaikka jonkun varaston minttiin. Siitä tulee heti hyvä mieli. Se on erilaista kuin tikettien pyörittäminen tietokoneella.”

Pienikin asia näyttää erilaiselta, kun sitä katsoo asukkaan silmin.

”Kotihan on tosi tärkeä asia meille jokaiselle. Tässä työssä ollaan mukana ihmisten arjessa. Autetaan pitämään koti paikkana, jossa on hyvä olla. Onhan se palkitsevaa, motivoivaa ja mielenkiintoistakin.”

Mohamedille onnistuminen tulee näkyväksi hieman toisella tapaa: silloin, kun asia on todella saatu maaliin.

”Kun asukkaan asia on ratkaistu ajallaan ja laadukkaasti ja ongelma on saatu poistettua, tiedän onnistuneeni. Jos siitä saa vielä hyvää palautetta, niin kyllähän siinä fiilis nousee kattoon.”

Ehkä siinä on myös vastaus kysymykseen, mitä kaksi ihmistä pystyy tekemään asukkaan hyväksi paremmin kuin yksi.

Toinen voi huomata. Toinen voi tarttua. Molemmat voivat etsiä ratkaisua yhdessä.

Ja asukkaalle tärkeintä on lopulta se, että asia tulee hoidetuksi.

Isännöitsijän rooli on historiaa. Uusi aikakausi on alkanut, ja ensimmäiset askeleet on otettu. Kaiken ei tarvitse olla valmista, jotta matkan voi aloittaa.

Syyskuun alussa Lumolla jäi historiaan yksi tuttu tehtävänimike. Isännöitsijän työn tilalle tuli kaksi uutta roolia: palvelumanageri ja asukasvastaava. Samalla moni asia muuttui myös niiden ihmisten arjessa, jotka vielä hetki sitten tekivät työtään isännöitsijöinä.

Muutos herättää kysymyksiä. Vähän epävarmuuttakin. Mutta myös uteliaisuutta ja innostusta siitä, että nyt pääsee rakentamaan jotain uutta.

Palvelumanagerimme Osku Koivistoinen ja asukasvastaavamme Tuuli Saarinen katsovat melko tuoreina lumolaisina muutosta kiinnostavasta kulmasta – ilman vuosien kokemusta vanhasta isännöitsijän roolista mutta jo tietäen, mikä siinä toimi ja mikä välillä haastoi.

Kun olet toimistolla, pitäisi olla ”kentällä” asukkaiden parissa

Osku aloitti työkaverinamme marraskuussa 2025. Isännöinnistä hänellä ei ollut aiempaa kokemusta. Lumolla häneen kuitenkin luotettiin heti.

”Olen viihtynyt päivästä yksi alkaen. Täällä kaikki auttavat. Vaikka minulla ei ollut kokemusta, luotettiin siihen, että pystyn kyllä hoitamaan hommani kunnialla maaliin.”

Vajaan vuoden aikana isännöitsijän työ ehti tulla tutuksi. Samoin yksi sen ikuisuushaasteista.

”Meillä oli toimistolla sellainen elävä legenda: kun olet toimistolla, tuntuu, että pitäisi olla kentällä. Kun olet kentällä, tuntuu, että pitäisi olla toimistolla.”

Uudessa palvelumanagerin roolissa tätä ristiriitaa ei samalla tavalla ole. Osku odottaa, että muutos tuo ennen kaikkea enemmän rauhaa tehdä yksi asia kerrallaan kunnolla loppuun.

”Kenttätyö ei enää samalla tavalla riko päivää. Pystyn aikatauluttamaan hallinnollisia töitä paremmin, seuraamaan palautteita ja rytmittämään omaa työtäni helpommin.”

Osku ja muut palvelumanagerit käyvät toki Lumo-taloilla jatkossakin. Aina tarvittaessa. Jotta kokonaisvaltainen kohdetuntemus säilyy.

Iso muutos ja roolin vaihtuminen tuo tullessaan myös ripauksen epävarmuutta.

”Kyllähän muutokset aina mietityttävät. Emme osaa ennustaa, ja toisaalta olemme tässä tavallaan samassa veneessä. Alku voi olla raskaskin, mutta kun asiat asettuvat, näen tässä paljon hyvää. Innolla odotan tulevaa,” Osku tuumii.

Alkushokista innostukseen

Tuuli tutustui Lumoon työpaikkana jo aiemmin kesätyöntekijänä. Keväästä 2026 hän on työskennellyt vakituisena isännöitsijänä. Uutinen isännöitsijän roolin muuttumisesta tuli alkuun yllätyksenä.

”Alkushokin jälkeen olen saanut kasattua ajatuksiani. Vaikka muutos jännittää, olen innostunut.”

Uuden asukasvastaavan työn kaikki yksityiskohdat eivät ole vielä kirkastuneet.

”Epävarmuutta toki on. On paljon kysymyksiä ja moneen asiaan tarvitaan varmasti vielä tarkennusta. Luotan kuitenkin siihen, että asiat selkenevät niiden konkretisoituessa työskentelyssä.”

Kaikkea ei olekaan kiveen hakattu. Tuulista siinä on myös jotain erityisen kiinnostavaa.

”Pääsee muovaamaan tehtävää pikkuhiljaa raiteilleen. Pääsee vaikuttamaan ja tekemään töitä sen eteen, että tehtävästä tulee toimiva. Se motivoi.”

Yksin tekemisestä työpariksi

Yksi isoimmista muutoksista näkyy siinä, kenen kanssa työtä tehdään. Palvelumanageri ja asukasvastaava muodostavat työparin, kun aiemmin isännöitsijä vastasi omasta alueestaan itsenäisesti.

”On innostava fiilis siitä, että on asukasvastaava, jonka kanssa tehdä tiivistä yhteistyötä ja kehittää toimintaa. On toisen henkilön näkemys ja samalla sparrailukumppani”, Osku toteaa kovasti yhteistyötä odottaen.

Uusi tapa tehdä työtä pitää kuitenkin opetella. Miten toinen työskentelee? Miten tieto kulkee? Ja miten kahden ihmisen omista tavoista rakentuu yhteinen tapa tehdä?

”Toivon, että työparin kanssa työskentely on aitoa yhteistyötä – asioita ratkotaan yhdessä. Kaikilla on omat tapansa toimia, ja nyt niitä pitää vähän yhdistää. Varmasti yhteinen sävelkin löytyy”, Tuuli pohtii.

Syyskuun ensimmäinen päivä ei muuttanut kaikkea yhdessä yössä. Monet tutut työtehtävät säilyvät, mutta oma tapa tehdä työtä löytyy nyt uudelleen.

Miltä palvelumanagerin tai asukasvastaavan työ näyttää puolen vuoden päästä? Sitä Osku ja Tuuli eivät vielä tiedä. Eikä ehkä tarvitsekaan.

Tällä hetkellä päällimmäisenä on uteliaisuus. Vähän jännitystäkin. Ja ennen kaikkea tunne siitä, että nyt pääsee itse vaikuttamaan siihen, millaiseksi uusi työ lopulta rakentuu.

Millaista on vuokra-asuminen 2040-luvulla suomalaisissa suurkaupungeissa? Millaisia palveluita vuokranantajien tulisi pystyä tarjoamaan kaupungistuneille ihmisille tulevaisuudessa? Miten vuokralla asuminen muuttuu?

Tiedämme, että vuokra-asumisen suosio kasvaa kohisten myös Suomessa. Euroopassa tämä trendi on jatkunut pitkään, ja naapurimaa Ruotsissakin omistusasuminen pitkine laina-aikoineen muistuttaa paljolti vuokralla asumista. Mutta vuokra-asumisen suosion kasvun lisäksi on tärkeä pohtia, miten vuokra-asumista on mahdollista kehittää.

Uskon, että vuokralla asuminen 2040-luvun Suomessa on vielä monin tavoin houkuttelevampaa kuin se on tänä päivänä. Moni asia kehittyy ja kulkee eteenpäin.

Vuokranantajien rooli muuttuu

Vuokra-asuminen kehittyy tulevaisuudessa vahvasti housing as a service -suuntaan. Vuokranantajien rooli on tulevaisuudessa yhä vahvemmin tarjota vaihtoehtoisia asumisen ratkaisuja. Nämä ratkaisut eivät välttämättä linkity tiettyyn yksittäiseen asuntoon, vaan vuokranantajat tarjoavat erilaisia, ihmisten muuttuviin elämäntilanteisiin muovautuvia palvelupolkuja. Tärkeää on pystyä tarjoamaan palvelua ja vaihtoehtoja, jolloin asiakkuussuhde säilyy, vaikka asiakkaan elämäntilanteet muuttuisivat merkittävästikin.

Vuokra-asumisen houkuttelevuutta lisäävät tulevaisuudessa yhä vahvemmin myös uudenlaiset palvelut ja mahdollisuudet keventää arkea. Palveluiden ostaminen ei ole Suomessa perinteisesti ollut kannattavaa – täällä aivokirurgitkin maalaavat mökkinsä aitoja. Työnjakomielessä tämä ei ole järkevää, mutta yksilön talouden näkökulmasta näin on ollut. Tämän soisi tulevaisuuden Suomessa muuttuvan.

Vuokralla asuville arjen palveluita tulisi olla mahdollista tarjota järkevään hintaan.

Lojaliteettibonukset tulevat

Palveluiden tarjoamisen lisäksi vuokra-asuntojen tarjoajilla on muitakin keinoja kehittää vuokra-asumista. Tulevaisuudessa esimerkiksi pitkäaikainen vuokralainen voisi kerryttää itselleen lojaliteettibonusta. Kertymä voisi näkyä vuokralaiselle vaikkapa asunnon remontoinnissa asiakkaan toiveita ja muuttuneita kulutustottumuksia kuunnellen. Tällaisen asiakaspalvelun kehittämisessä meillä vuokra-asuntojen tarjoajilla on paljon ideoimisen ja kehittämisen varaa.

Omassa visiossamme asiakas on tulevaisuudessa yhä vahvemmin toiminnan ja päätöksenteon keskiössä – toki vuokra-asuntojen tarjoajien asettamien raamien puitteissa. Haluamme rakentaa vuokramarkkinoiden parhaan asiakaskokemuksen, miksi emme siis tarjoaisi asukkaillemme huoletonta arkea ja monenkirjavia, joustavia asumisen vaihtoehtoja.

Reima Rytsölä

Toimitusjohtaja

Reima Rytsölä

Toimitusjohtaja

+358 20 5085 077

reima.rytsola​@lumo.fi

Lumo Kodit Oyj:n puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2026

Liikevaihto, nettovuokratuotto ja FFO kasvoivat toisella vuosineljänneksellä

Tämä on tiivistelmä tammi–kesäkuu puolivuosikatsauksesta, joka on kokonaisuudessaan tämän tiedotteen liitteenä sekä ladattavissa yhtiön internet-sivuilla osoitteessa https://yritys.lumo.fi/sijoittajat/.

Vertailuluvut suluissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan jaksoon, ellei toisin ole mainittu. Tässä Puolivuosikatsauksessa esitetyt luvut ovat tilintarkastamattomia

Yhteenveto huhti–kesäkuusta 2026

• Liikevaihto kasvoi 8,1 prosenttia ja oli 125,0 (115,6) miljoonaa euroa.
• Nettovuokratuotto kasvoi 10,7 prosenttia ja oli 91,7 (82,8) miljoonaa euroa. Nettovuokratuotto oli 73,4 (71,7) prosenttia liikevaihdosta.
• Tulos ennen veroja oli 83,6 (-12,7) miljoonaa euroa. Tulokseen sisältyy 34,1 (-48,0) miljoonan euron nettotulos sijoituskiinteistöjen käypään arvoon arvostamisesta sekä sijoituskiinteistöjen luovutusvoittoja ja -tappioita 0,1 (0,0) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos oli 0,25 (-0,04) euroa.
• Kassavirta ennen käyttöpääoman muutosta (FFO) kasvoi 12,4 prosenttia ja oli 43,6 (38,8) miljoonaa euroa.
• Bruttoinvestoinnit olivat 860,3 (10,1) miljoonaa euroa eli 688,2 (8,8) prosenttia liikevaihdosta.

Yhteenveto tammi–kesäkuusta 2026

• Liikevaihto kasvoi 2,6 prosenttia ja oli 235,8 (229,9) miljoonaa euroa.
• Nettovuokratuotto kasvoi 4,1 prosenttia ja oli 151,6 (145,6) miljoonaa euroa. Nettovuokratuotto oli 64,3 (63,3) prosenttia liikevaihdosta.
• Tulos ennen veroja oli 62,7 (-23,8) miljoonaa euroa. Tulokseen sisältyy -8,5 (-85,3) miljoonan euron nettotulos sijoituskiinteistöjen käypään arvoon arvostamisesta sekä sijoituskiinteistöjen luovutusvoittoja ja -tappioita -1,5 (-0,8) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos oli 0,19 (-0,08) euroa.
• Kassavirta ennen käyttöpääoman muutosta (FFO) kasvoi 4,5 prosenttia ja oli 64,8 (62,0) miljoonaa euroa.
• Sijoituskiinteistöjen käypä arvo oli katsauskauden lopussa 8,5 (7,9) miljardia euroa sisältäen 25,1 (272,8) miljoonaa euroa Myytävänä olevia sijoituskiinteistöjä.
• Taloudellinen vuokrausaste oli katsauskaudella 95,0 (93,6) prosenttia.
• Bruttoinvestoinnit olivat 872,4 (14,1) miljoonaa euroa eli 369,9 (6,1) prosenttia liikevaihdosta.
• Osakekohtainen oma pääoma oli 14,53 (14,59) euroa ja oman pääoman tuotto oli
  2,7 (-1,1) prosenttia. Sijoitetun pääoman tuotto oli 3,4 (1,1) prosenttia.
• Osakekohtainen EPRA NTA (nettovarallisuus) laski 1,5 prosenttia ja oli 17,98 (18,25) euroa.
• Katsauskauden päättyessä ei ollut rakenteilla yhtään Lumo-asuntoa.

Lumo Kotien omistuksessa oli katsauskauden lopussa 43 615 (40 946) vuokra-asuntoa. Edellisvuoden kesäkuun jälkeen valmistui 119 (0) asuntoa, ostettiin 4 761 (0) ja myytiin 2 219 (27) asuntoa sekä purettiin tai muuten muutettiin 8 (0) asuntoa.

Keskeiset tunnusluvut

Näkymät vuodelle 2026 (täsmennetty)

Lumo Kodit arvioi konsernin liikevaihdon vuonna 2026 olevan 488–493 miljoonaa euroa (aiemmin 484–497 miljoonaa euroa). Lisäksi yhtiö arvioi konsernin kassavirran ennen käyttöpääoman muutosta (FFO) vuonna 2026 olevan 147–152 miljoonaa euroa ilman kertaluonteisia kuluja (aiemmin 147–157 miljoonaa euroa).

Näkymät perustuvat yhtiön johdon arvioon liikevaihdon kehityksestä, kiinteistöjen ylläpitokuluista ja korjauksista, hallintokuluista, rahoituskuluista ja maksettavista veroista sekä johdon näkemykseen toimintaympäristön kehityksestä.

Näkymissä on otettu huomioon arvio vuokrausasteesta ja vuokrien kehityksestä. Näkymissä ei ole otettu huomioon mahdollisten tulevien ostojen ja myyntien vaikutuksia.

Yhtiön johto voi vaikuttaa liikevaihtoon ja kassavirtaan ennen käyttöpääoman muutosta (FFO) yhtiön oman liiketoiminnan kautta. Yhtiön johto ei voi vaikuttaa markkinoiden kehitykseen, säädösympäristöön eikä kilpailutilanteeseen.

Toimitusjohtajan katsaus

Liikevaihto, nettovuokratuotto ja FFO kasvoivat vahvasti toisella vuosineljänneksellä. Kasvua tukivat erityisesti huhtikuussa toteutunut portfoliokauppa sekä vuokrausasteen paraneminen viime vuodesta. Maksuvalmiutemme säilyi hyvänä ja taseemme vahvana.

Vuokrausasteemme nousi edellisvuodesta ja oli katsauskauden lopussa 95,0 prosenttia. Vuokraustoiminta oli erittäin vilkasta toisella vuosineljänneksellä. Etenkin pääkaupunkiseudulla on nähtävissä merkkejä markkinatilanteen paranemisesta, vaikka ylitarjontaa on edelleen. Vuokra-asuntojen tarjonta on kääntynyt laskuun, mikä näkyy vuokrausasteiden parantumisena.

Huhtikuun alussa hankitun portfolion asuntojen vuokraus on käynnistynyt selvästi odotuksiamme paremmin. Kesäkuun loppuun mennessä portfolion vuokrausaste oli noussut noin 83 prosentista noin 89 prosenttiin, mikä on merkittävä parannus yhden vuosineljänneksen aikana. Kehitys on jatkunut vahvana myös katsauskauden jälkeen.

Asuntoportfoliokaupasta 600 miljoonaa euroa rahoitettiin lyhytaikaisella yrityskaupparahoituksella, joka nostettiin huhtikuun alussa. Jälleenrahoitimme siitä puolet toukokuussa, kun laskimme liikkeeseen 300 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan. Loput 300 miljoonaa euroa on tarkoitus jälleenrahoittaa tämän vuoden aikana.

Rahoitustilanteemme on säilynyt vakaana, ja olemme hyvissä ajoin pidentäneet ensi vuonna erääntyviä pankkirahoitussopimuksiamme. Lisäksi solmimme kesäkuussa 500 miljoonan euron backstop-limiittisopimuksen, jota voidaan tarvittaessa käyttää ensi keväänä erääntyvän joukkovelkakirjalainan takaisinmaksuun. Suunnitelmanamme on jälleenrahoittaa erääntyvä joukkovelkakirjalaina pääomamarkkinoilla, ja arvioimme markkinatilanteen kehittymistä sekä optimaalista toteutusajankohtaa aktiivisesti.

Alkuvuonna julkaistun strategiamme keskiössä on paras asiakaskokemus, jota mittaamme asiakkaiden suositteluhalukkuudella (NPS). Kesäkuun lopussa NPS oli 59, mikä kuvastaa asiakkaidemme vahvaa luottamusta palveluihimme. Strategian toimeenpano on edennyt suunnitellusti. Olemme kehittäneet toimintamalleja asiakaslähtöisemmiksi, uudistaneet organisaatiorakennetta ja vahvistaneet asiakaskeskeistä toimintakulttuuria. Käynnissä olevien kehitystoimien tavoitteena on parantaa asiakaskokemusta asiakkuuden kaikissa vaiheissa.

Huhtikuussa toteutettu portfoliokauppa oli 2020-luvun suurin kiinteistökauppa Suomessa ja merkittävä ponnistus koko organisaatiollemme. Olen erityisen tyytyväinen siihen, kuinka nopeasti uusien asuntojen vuokraus käynnistyi ja kuinka onnistuneesti uudet kohteet integroitiin osaksi liiketoimintaamme. Haluan esittää lämpimät kiitokseni koko henkilöstöllemme, jonka osaaminen, sitoutuminen ja määrätietoinen työ ovat mahdollistaneet nämä onnistumiset. Samalla haluan vielä toivottaa portfoliokaupan myötä tulleet uudet asukkaat lämpimästi tervetulleiksi Lumon asiakkaiksi.

Reima Rytsölä

Toimitusjohtaja

Tiedotustilaisuus ja webcast

Lumo Kodit järjestää institutionaalisille sijoittajille, analyytikoille ja medialle suunnatun tiedotustilaisuuden 13.8.2026 klo 10.00 pääkonttorillaan osoitteessa Mannerheimintie 168A, Helsinki. Tilaisuuden kieli on englanti. Tilaisuuden jälkeen medialla on mahdollisuus esittää kysymyksiä myös suomeksi.

Tilaisuutta voi seurata suorana webcast-lähetyksenä. Lähetykseen ei tarvitse rekisteröityä etukäteen. Tiedotustilaisuutta voi seurata osoitteessa: https://lumo.events.inderes.com/q2-2026.

Tiedotustilaisuuteen voi osallistua myös puhelimitse. Osallistuminen telekonferenssiin edellyttää rekisteröitymistä oheisen linkin kautta: https://events.inderes.com/lumo/q2-2026/dial-in. Rekisteröidyttyäsi saat puhelinnumeron ja konferenssitunnuksen, joiden avulla telekonferenssiin liitytään.

Webcast-lähetys tallennetaan, ja se on myöhemmin saatavilla yhtiön verkkosivuilla: https://yritys.lumo.fi/sijoittajat/tiedotteet-ja-julkaisut/taloudelliset-raportit/.

Lisätiedot:

Niina Saarto, Director, Treasury & Investor Relations, Lumo Kodit Oyj, puh. 020 508 3283, niina.saarto@lumo.fi

Antti Syvänen, väliaikainen talousjohtaja, Lumo Kodit Oyj, puh. 020 508 3061, antti.syvanen@lumo.fi

Jakelu:

Nasdaq Helsinki, Irish Stock Exchange, keskeiset tiedotusvälineet

Lumo Kodit Oyj on Suomen suurin asuntosijoitusyhtiö ja kaupunkiasumisen rohkea uudistaja. Kotimme sijaitsevat suurimmissa kasvukeskuksissa hyvien kulkuyhteyksien ja monipuolisten palveluiden äärellä. Panostamme kestäviin, moderneihin ja digitaalisiin ratkaisuihin, jotka tekevät vuokra-asumisen arjesta sujuvaa ja joustavaa. Luomme parempaa kaupunkiasumista tarjoamalla parhaan asiakaskokemuksen. Lumo – helposti paras koti.

Lumo Kodit Oyj:n osake on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n päälistalla. Lisätietoja: https://yritys.lumo.fi

Liitteet

• Lumo Kodit puolivuosikatsaus 1.1.-30.6.2026
• Lumo Kodit puolivuosikatsaus 1 1 -30 6 2026 esitys

Lumo Kotien vuosittainen stipendihaku on auki 11.8.-13.9.2026. Lumo-stipendejä voivat hakea 12–20-vuotiaat lapset ja nuoret, jotka tarvitsevat taloudellista tukea harrastukseensa. 

Stipendejä myönnetään sekä yksilö- että joukkuelajien harrastajille. Lumolaisista koostuva stipendiraati valitsee 25 stipendin saajaa, Lumon johtoryhmä käy läpi raadin ehdotukset ja hyväksyy lopulliset valinnat. Jaossa on yhteensä 10 000 € edestä stipendejä.

”Etusijalla stipendien saajiksi ovat Lumo-kotien omat asukkaat, mutta hakijoiden perusteluilla on myös väliä. Hakemukseen kannattaa selkeästi kirjata, mihin mahdolliset stipendirahat käyttäisi”, stipendiraadin konkariedustaja Marko Vaahtera vinkkaa. 

Stipendejä on myönnetty monipuolisesti erilaisiin harrastuksiin vuodesta 2012 lähtien. Vuonna 2025 Lumo tuki lapsia ja nuoria muun muassa yleisurheilun, jalkapallon, akrobatian, huilunsoiton, tanssin ja teatteritaiteiden parissa.

”Harrastukset tuovat arkeen valtavasti iloa – parhaimmillaan koko perheelle, esimerkiksi esitysten tai kisatapahtumien kautta. On ihana olla mukana mahdollistamassa harrastustoimintaa nuorisolle stipendejä jakamalla!” stipendiraadin uusin edustaja Minna Siikala iloitsee.

Hae stipendiä tästä

 

Lisätietoja: viestinta@lumo.fi

 

Lumo Kodit Oyj on Suomen suurin asuntosijoitusyhtiö ja kaupunkiasumisen rohkea uudistaja. Kotimme sijaitsevat suurimmissa kasvukeskuksissa hyvien kulkuyhteyksien ja monipuolisten palveluiden äärellä. Panostamme kestäviin, moderneihin ja digitaalisiin ratkaisuihin, jotka tekevät vuokra-asumisen arjesta sujuvaa ja joustavaa. Luomme parempaa kaupunkiasumista tarjoamalla parhaan asiakaskokemuksen. Lumo – helposti paras koti.
 
Lumo Kodit Oyj:n osake on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n päälistalla. Lisätietoja: https://yritys.lumo.fi

Lumo Kodeille 100 miljoonan euron vakuudeton rahoitussopimus OP Yrityspankilta

Lumo Kodit Oyj ja OP Yrityspankki Oyj ovat allekirjoittaneet 100 miljoonan euron suuruisen vastuullisuustavoitteisiin sidotun vakuudettoman lainasopimuksen. Lainalla jälleenrahoitetaan vuonna 2027 erääntyvä 75 miljoonan euron laina OP:lta, ja lisäksi sitä käytetään yhtiön yleisiin rahoitustarpeisiin. Lainan maturiteetti on kolme vuotta kahdella yhden vuoden jatko-optiolla, ja sen marginaali on sidottu Lumo Kotien tärkeimpiin vastuullisuustavoitteisiin.

Lisätietoja:

Niina Saarto, Director, Treasury & Investor Relations, Lumo Kodit Oyj, puh. 020 508 3283, niina.saarto@lumo.fi

Lumo Kodit Oyj on Suomen suurin asuntosijoitusyhtiö ja kaupunkiasumisen rohkea uudistaja. Kotimme sijaitsevat suurimmissa kasvukeskuksissa hyvien kulkuyhteyksien ja monipuolisten palveluiden äärellä. Panostamme kestäviin, moderneihin ja digitaalisiin ratkaisuihin, jotka tekevät vuokra-asumisen arjesta sujuvaa ja joustavaa. Luomme parempaa kaupunkiasumista tarjoamalla parhaan asiakaskokemuksen. Lumo – helposti paras koti.

Lumo Kodit Oyj:n osake on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n päälistalla. Lisätietoja: https://yritys.lumo.fi