Blogit / 11.9.2026
Hyvä päätöksenteko tarvitsee tuekseen monipuolista tietoa eri lähteistä. Parhaimmillaan avoin vaikuttamistyö parantaa päätöksenteon laatua ja sitä kautta koko yhteiskunnan toimivuutta.
Lobbaaminen herättää sanana monenlaisia, usein myös negatiivisia, mielikuvia. Mistä siinä oikeastaan on kyse? Lainsäätäjän mukaan ”lobbauksella tarkoitetaan vaikuttamista julkiseen päätöksentekoon, valmisteluun tai toimeenpanoon joko suoraan tai välillisesti. Lobbauksella saatetaan viitata muun muassa edunvalvontaan, vaikuttamisviestintään tai vaikuttamiseen. Keskeistä toiminnassa on pyrkimys saada päätöksentekijät toimimaan tavalla, joka edistää lobbaavan tahon ajamaa asiaa.” (HE 98/2022)
Lobbaaminen ei ole siten mitään erikoista hämäräheppujen hommaa, vaan kyse on avoimesti tavoitteesta vaikuttaa julkisiin päätöksiin ja sääntelyyn. Toimivaan demokratiaan kuuluukin olennaisena osana mahdollisuus vaikuttaa myös vaalien välillä.
Päätöksenteko tarvitsee tietoa laajasti eri lähteistä – avoimuus rakentaa luottamusta
Julkinen päätöksenteko, sääntely sekä erilaiset poliittiset linjaukset vaikuttavat suoraan mm. asuntotarjontaan, asumisen hintaan sekä kaupunkien kasvuun. Yksikään päättäjä tai virkamies ei voi tuntea kaikkien toimialojen käytännön arkea yksityiskohtaisesti. Päätöksenteossa tarvitaan tutkittua tietoa, kokemuksia ja käytännön esimerkkejä siitä, mitä ehdotukset tarkoittavat todellisessa elämässä. Vaikuttamistyö ei korvaa päättäjien omaa harkintaa, vaan auttaa heitä arvioimaan vaihtoehtoja laajemman tiedon pohjalta.
Vaikuttamistyössä nimenomaan avoimuus on sen yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden keskiössä. Päätöksentekijöiden on tärkeää kuulla erilaisten tahojen näkemyksiä päätettävistä seikoista, mutta yhtä lailla tärkeää on, että suuri yleisö voi selvittää vaikuttamistyötä tekevien tahojen kannanotot.
Avoimuus tarkoittaa, että lobbareiden argumentit ovat näkyvillä ja haastettavissa. Se on edellytys luottamukselle. Vastuullinen vaikuttamistyö on kuuntelemista, kysymistä ja ratkaisujen etsimistä yhdessä. Se tuo keskusteluun dataa, kokemuksia ja vaihtoehtoja: mitä jokin muutos tarkoittaisi asukkaille, investoinneille, rakentamiselle tai arjen sujuvuudelle?
Suomessa otettiin vuonna 2024 käyttöön avoimuusrekisteri, jonka toimintailmoituksissa kerrotaan, mistä aiheista ja millä tavoin eri organisaatiot ovat vaikuttaneet eduskuntaan ja ministeriöihin.
Miksi Lumo aloittaa vaikuttamistyön?
Asuminen on yksi yhteiskunnan peruskysymyksistä. Suomen kasvu, työvoiman liikkuvuus ja kaupunkien elinvoima tarvitsevat toimivia asuntomarkkinoita ja riittävästi koteja siellä, missä ihmiset haluavat asua.
Lumo on Suomen suurin kiinteistösijoittaja ja yksityinen vuokranantaja noin 8,5 miljardin euron kiinteistövarallisuudella. Meillä on poikkeuksellisen hyvä mahdollisuus tuottaa konkreettista dataa vuokra-asumisesta päätöksenteon tueksi. Haluamme tuoda jatkossa aiempaa aktiivisemmin panoksemme suomalaisten kaupunkien kestävään kasvuun. Olemme rekisteröityneet avoimuusrekisteriin syyskuussa 2026 ja käynnistämme parhaillaan omaa vaikuttamistyötä.
Lumon vaikuttamistyö tulee keskittymään ensisijaisesti asunto- ja kaupunkipolitiikkaan. Haluamme edistää muun muassa sellaisia ratkaisuja, jotka parantavat asuntomarkkinoiden toimintaa, tukevat suurten kaupunkiseutujen kasvua ja vahvistavat vuokra-asumisen asemaa toimivana vaihtoehtona erilaisiin elämäntilanteisiin. Kun tarkemmat vaikuttamistavoitteemme valmistuvat, ne julkaistaan avoimesti kaikkien saataville verkkosivustollemme.
Toivomme, että vaikuttamistyön myötä Lumo tunnetaan jatkossa aiempaa paremmin asumisen suunnannäyttäjänä ja yhteiskunnallisesti merkittävänä toimijana, joka osaltaan mahdollistaa ihmisten liikkuvuuden, kaupunkien elinvoiman ja Suomen kestävän kasvun.
Tarik Ahsanullah
Yhteiskuntasuhdepäällikkö, juristi
Tarik Ahsanullah
Yhteiskuntasuhdepäällikkö, juristi
